Keskiviikon Helsingin Sanomat kirjoitti ministeri Haaviston haastattelun perusteella, että kansallinen omistus turvaisi Finnairin lentojen jatkumisen Venäjän yli. Valtio omistaa Finnairista 55,8 prosenttia.

Venäjän on pelätty määräävän lentokiellon vastapakotteeksi mahdollisille EU:n uusille pakotteille.

Haavisto sanoo Yle Uutisille, että kansallisesta omistuksesta ei ole mitään lisähyötyä lentoja rajoittavassa pakotetilanteessa.

Kansallinen omistus ei pelasta pakotteilta

– Kansallinen enemmistöosuus ei tuo mitään erityistä suojaa kriisi- tai poikkeustilanteessa, mutta se luo mahdollisuuden ylipäätään tehdä ylilentoja, Haavisto selventää.

Venäjän ja Suomen parikymmentä vuotta vanhaan lentoliikennesopimukseen sisältyy vaatimus, että ylilennot sallitaan vain yhtiölle, joka on kansallisessa enemmistöomistuksessa. Samanlainen sopimus on esimerkiksi Saksalla Lufthansan lentoja varten.

– En ole yhdistänyt kahta asiaa; sopimuksessa vaadittua kansallista omistusta ja tämän hetken tilannetta, jossa kaikki on mahdollista, omistajaohjausministeri Pekka Haavisto sanoo.

– Pakotetilanteessa tai vastapakotetilanteessa Venäjä itse päättää millaisia vastapakotteita pannaan voimaan. Ei Finnair sen paremmin ole suojattu kuin muutkaan, Haavisto alleviivaa.

Panikointi ei ajankohtaista

Haaviston käsityksen mukaan suomalaisilla ja venäläisillä virkamiehillä ei ole ollut ylilentoasioissa mitään yhteydenottoja viime päivinä. Hän muotoilee, että nyt ollaan sopimuksen mukaisessa normaalitilassa.

– Minusta on tärkeää, että ei lähdetä panikoimaan asioilla, jotka eivät ole olleet missään päätöksessä, sanoo Haavisto.

Haaviston mielestä Itä-Ukrainan viime päivien kehitys antaa aihetta varovaiseen toiveikkuuteen siitä, että pakotteita ja vastapakotteita ei enää tarvittaisi. Hän arvioi näyttävän siltä, että tulitauko pitää ja sanoo, että ilmeisesti Venäjä on vetänyt jonkin verran joukkoja rajalta.

Sopimusten päivittäminen ei maistu Venäjälle

Venäjä on tehnyt useiden maiden kanssa sopimuksia, joissa lupa ylilentoon on sidottu siihen, että sopimuskumppanin lentoyhtiö on kansallisessa enemmistöomistuksessa. Venäjä saa ylilennoista maksun.

Euroopan unioni on jo pitkään halunnut, että kansallisista sopimuksista luovuttaisiin ja Venäjän kanssa solmittaisiin yhteinen, koko EU:n kattava ylilentosopimus. Tämä ei ole neuvotteluista huolimatta Venäjälle sopinut, vaikka asian piti olla sovittu jo Venäjän liittyessä Maailman kauppajärjestö WTO:hon vuonna 2012.

EU on vaatinut myös jäsenmaita luopumaan kansalliseen omistukseen rajoitetuista ylilentosopimuksista.

Suomi onkin ainoana EU-maana neuvotellut uuden sopimuksen Venäjän kanssa. Sopimus on valmis, molempien maiden allekirjoittama ja Suomi on sen ratifioinut eli vahvistanut. Toistaiseksi kuitenkin noudatetaan edelleen Suomen ja Venäjän vuonna 1993 tekemää ylilentosopimusta, koska Venäjä ei ole ratifioinut uutta sopimusta.