Mistä on kyse?
Kokoomuksen Lasse Männistön valinta Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupungijohtajaksi sujui samalla lailla kuin aikaisemmatkin apulaiskaupunginjohtajien valinnat. Männistö valittiin tehtävään selkeällä äänten enemmistöllä, mutta kovan napinan saattelemana.
Helsingissä on yksi kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa. Kaupunginjohtajien pestit on jaettu kolmen suurimman puolueen, kokoomuksen, vihreiden ja demareiden kesken. Toiseksi suurimmalla puolueella, vihreillä on kuitenkin vain yksi apulaiskaupunginjohtaja, rakennus- ja ympäristötoimesta vastaava Pekka Sauri.
Muun muassa vasemmistoliitto syyttäkin nyt vihreitä taktikoinnista: Lasse Männistön valintaa apulaiskaupunginjohtajaksi tuettiin, jotta vihreät saisivat vastaavasti ensi vuonna demareilta vapautuvan kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavan kaupunginjohtajan paikan.
Vihreiden mukaan edes päätöstä kaupunginjohtajakilpaan lähtemisestä ei ole tehty.
– Me palaamme tähän varmasti ryhmässä, kun tämä asia on ajankohtaisempi, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.
Karin mukaan vihreiden tavoitteena on ollut avoimempi hallinto jo 1990-luvulta lähtien.
– Olemme systemaattisesti kritisoineet järjestelmää ja olemme systemaattisesti haastaneet lähes jokaisen kaupunginjohtajan paikan, joka on tullut hakuun. Kyllä tämä on ollut ihan systemaattista tämä meidän kritiikkimme siitä, että tämä johtamisjärjestelmä pitää uudistaa ja se on tehtävä nyt, Kari sanoo.
Vihreiden mielestä kaupunginjohtajistossa pitäisi näkyä vaalien tulos ja kaupunginjohtajat tulisi valita yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan.
– Toivomme, että johtajia kaupunkiin ei valittaisi pidemmäksi kuin vaalikaudeksi kerrallaan ja sitten valinnat tehtäisiin avoimesti, läpinäkyvästi sen vaalituloksen mukaan, jonka helsinkiläiset ovat äänillään antaneet.
Kaupunginjohtajien valintatapaa ollaan paraikaa uudistamassa. Toistaiseksi joudutaan vielä pelaamaan nykyisillä säännöillä, vihreistä todetaan.
– Näemme tämän valtuustokauden ikäänkuin ylimenokautena siihen, että me toivomme, että seuraavien vaalien jälkeen meillä on uusi järjestelmä, joissa näitä tämän tyyppisiä ongelmia ei enää ole vaan valinta perustuu vaalitulokseen, Kari sanoo.