Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on perustellut Venäjän vastaisia pakotteita suurlähettiläspäivillä pitämässään puheessa. Hän muistutti, että Suomen kanta Ukrainan kriisiin on ollut selvä, ja olemme olleet mukana asettamassa EU:n pakotteita Venäjään vaikuttamiseksi.
– Emme me voi jäävätä itseämme vastuusta sen suhteen, millaisin periaattein ristiriitoja Euroopassa ratkotaan. Emmekä voisi vain jäädä varjelemaan omia käytännön etujamme, kun yhteisiä arvojamme rikotaan, Niinistö sanoi.
Hän korosti, ettei ulkopolitiikkamme voi olla vain kantojen ja periaatteiden eri suuntiin ilmoittelua.
– Lisäksi on tarpeen miettiä, mitä halutaan ja voidaan tehdä käytännössäkin. Ja sitten on myöskin yritettävä tehdä se.
Presidentin mukaan Ukrainan kriisi on raju muistutus siitä, ettei turvallisuus ole itsestäänselvyys eikä saavutettu etu edes Euroopassa.
– Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Tilanne lähialueillamme on vakaa, hän lisäsi.
Stubb: Venäjän toimintaan oli pakko reagoida
Niinistön näkemyksiin pakotteista yhtyi myöhemmin omassa puheenvuorossaan myös pääministeri Alexander Stubb (kok.). Hän korosti, että Venäjän toimintaan oli pakko reagoida, koska Euroopassa ei voida tinkiä kansainvälisen oikeuden periaatteesta ja valtioiden alueellisesta koskemattomuudesta.
– Venäjä teki väärin. Me ollaan nähty historiassa, mihinkä vahvemman oikeus johtaa, Stubb sanoi.
Talouspakotteet olivat hänen mukaansa ainoa keino puuttua tilanteeseen, koska EU:n voima perustuu talouteen ja kauppaan.
– Se on eräänlainen pehmeä voima. Se on se ainoa instrumentti, joka meillä on. Me emme käytä sotilaallista voimaa, vaan me käytämme taloudellista voimaa, Stubb perusteli.