Presidentti Sauli Niinistön mielestä Suomen linja Venäjän-vastaisiin pakotteisiin on koko ajan ollut johdonmukainen. Kansainvälisessä mediassa on arveltu, että Suomen linja Venäjän-pakotteista olisi muuttumassa, ja Suomesta olisi tullut pakotteiden hanakampi kannattaja.
– Minusta koko tämän prosessin aikana ei Suomi ole oikeastaan ollut erityisesti ajamassa omia lisäehdotuksia pakotteisiin, mutta ei myöskään kovin paljon jarruttamassa sitä kehitystä, jossa nyt ollaan. Sehän on nimien ja tilien jäädyttämistä, Niinistö totesi Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana.
Presidentti Niinistö sanoi uskovansa, että käsitys Suomen haluttomuudesta Venäjän-pakotteisiin juontuu Suomen vastustuksesta rajat ylittävän yhteistyön lakkauttamiselle.
– Minäkin olin voimakkaasti sitä mieltä, että se rikkoisi erästä sellaista periaatetta, joka EU:n sisällä on selvästi sanottu, eli jos tehdään sanktioita, niiden vastavaikutukset eivät saisi kohdistua epäsymmetrisesti. Jos rajat ylittävän yhteistyön kohdalla olisi toimintaa jarrutettu tai kielletty, se olisi tarkoittanut vaikutuksia vain Suomessa.
"Emme ole panneet pakotteista hanttiin"
Presidentti Niinistö arvioi, että malesialaisen matkustajakoneen alasampuminen Itä-Ukrainassa viime torstaina on muuttanut koko läntisen maailman suhtautumista Ukrainan kriisiin. Se on muuttanut asenteita myös Suomessa.
– Se, että sillä olisi suoranaisia vaikutuksia siihen, miten Suomessa suhtaudutaan sanktioihin, sitä en kyllä sanoisi, presidentti Sauli Niinistö kuitenkin totesi.
Oliko Wall Street Journalin juttu, että Suomi tukee tiukempia pakotteita Venäjää vastaan, ja se on muuttamassa linjaansa, uutisankka?
– Ei se välttämättä ole ankka.
Onko se ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) sooloilua?
– Ei toki. Ei toki. Kyllähän alun perin on ollut se lähtökohta, että kun on ylipäätään hahmoteltu kolmannen asteen sanktioita, kyllä mekin olemme ne hahmotelleet, emmekä silloinkaan ole panneet hanttiin. Kyllä se tietynlainen työkaluvarasto on siellä ollut olemassa koko ajan. Kysymys on vain siitä, mikä sen laukaisee.
"Toivon, että pakotteisiin ei jouduta"
Kolmannen asteen pakotteilla tarkoitetaan siirtymistä yksityishenkilöihin ja yksittäisiin yrityksiin kohdistuvista pakotteista kokonaisia aloja, kuten energia-alaa, koskeviin pakotteisiin. Niinistö arvelee, että EU:n ulkoministerit eivät voisi keskenään edes päättää näistä raskaammista talouspakotteista. Niitä on kuitenkin valmisteltu.
Pakotteiden käyttöönotto merkitsisi käytännössä, että Ranskan pitäisi lopettaa asevientinsä Venäjälle, Britannian pitäisi suitsia rahoitussektoriaan ja Saksan energiasektoria.
– Jos tähänastisia puheenvuoroja hivenen arvioi, niin ne taitavat noudattaa jokaisella – ketään erikseen mainitsematta – vähän samaa kaavaa, että "Kyllä, mutta nuo myös". Jokainen varmasti myöskin tarkoin tuntee ja suojaa erityisheikkouksiaan tai erityisvaaroja tässä suhteessa, presidentti Niinistö huomautti.
– Minä toivon, että ei niihin jouduta. Silloin ei jouduta, jos Ukrainan kriisi saadaan pysähtymään.
"Venäjälta askel taakse päin, kiri takaisin"
EU pyrkii pakotteilla siihen, että Venäjä pakottaisi Itä-Ukrainan separatistit tulitaukoon ja lopettaisi heille antamasta aseellisen tuen.
– Toistaiseksi on ollut niin, että aina kun näitä ukaaseja on annettu, niin Venäjä on tehnyt toimenpiteitä: askel taaksepäin, ehkä kaksi askeltakin taaksepäin, mutta sitten taas väliin nähdään, että askeleet kiritään äkkiä takaisin.
– Käsitykset tulitauon kohdalta ovat vähän sellaisia: "Kyllä sikäli kuin". Venäjällä odotetaan, Itä-Ukrainassa odotetaan ja vaaditaan, että [Ukrainan presidentti Petro] Porošenko aloittaa tulitauon. Vastaavasti Porošenko puolestaan edellyttää, että itäukrainalaiset ovat mukana siinä. Kummallakin osapuolella tuntuu olevan epäilys, että vastapuoli käyttää tulitaukoa valmistautumisena seuraaviin operaatioihin.
Niinistö vetosi Putiniin koneturman tutkimiseksi
Presidentti Sauli Niinistö vetosi päivällä puhelimessa Venäjän presidentti Vladimir Putiniin, jotta Venäjä tekisi täyttä yhteistyötä Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi ja malesialaisen matkustajakoneen alasampumisen selvittämisessä.
– Putin totesi, että heille se käy oikein hyvin. Hän kannattaa, että lentoturman olosuhteet tutkitaan vapaasti ja kansainvälisen yhteisön puitteissa, presidentti Sauli Niniistö sanoi.
Ainakin ne maat, joiden kansalaisia oli uhrien joukossa, vaikuttavat tutkintaan, Niinistö lisäsi.
– Lentoturma on tietenkin hirveä katastrofi. Se on yksi asia. Toinen on koko kriisi ja sen ratkaisu, josta myös puhuimme Putinin kanssa melko pitkään. Näen vaarana, että ajaudumme laajempialaiseen poliittiseen kriisiin. Vaarana on, että Eurooppaan rakentuu uusia muureja, henkisiä muureja ainakin, presidentti Sauli Niinistö sanoi.
"Krim osa Ukrainaa, kapinalliset ampuivat koneen alas"
Presidentti Sauli Niinistö otti myös suorasanaisesti kantaa Krimin niemimaan valtaukseen.
– Jos puhutaan läntisestä kansainvälisestä oikeudesta, niin se ei ole osa Venäjää. Mutta näyttää siltä, että Venäjällä tulkinta on hivenen toinen. Oikeudestakin ja totuudesta on tullut tässä hivenen monikasvoinen, presidentti Sauli Niinistö totesi.
Itse hän piirtäisi Krimin niemimaan kartalle osana Ukrainaa. Lisäksi hän kertoi käsityksensä malesialaiskoneen alasampumisesta.
– On varsin ilmeistä, että lentokone on pudotettu ohjuksella, joka on ammuttu Itä-Ukrainasta, separatistien hallussa olevalta alueelta. Eräs yksityiskohta on kiinnittänyt huomiotani. Jos tuon sinänsä kehittyneen ohjusjärjestelmän varustelutaso ei ole ollut täydellinen, joidenkin asiantuntijoiden mukaan menetetään kyky havaita kohteen, johon tutka kiinnittyy iskua varten, tunnistaminen.