Pari vuotta sitten eläkkeelle Kemin kaupunginjohtajan tehtävistä jääneellä Ossi Revolla on riittänyt kiireitä, mutta sopivasti.

– Olen siinä onnellisessa asemassa, että olen sekä eläkkeellä että täysipäiväisesti töissä, jossa kuitenkin voin säädellä ajankäyttöä. Tämä on jopa mukavaa elämää, sanoo Ossi Repo.

Kemin johtajavuosien jälkeen Repo on käyttänyt kuntaosaamistaan kahden kuntajakosevlityksen tekemisessä. Viime vuonna työsarka löytyi Joensuun seudulta, parhaillaan Repo tekee Vaasan seutua koskevaa kuntajakoselvitystä yhdessä entisen ministerin ja RKP:n puheenjohtajan Jan-Erik Enestamin kanssa.

Vaikka Vaasan seudulla elämä sujuu monien mittareiden mukaan selvästi paremmin kuin koko maassa keskimäärin, vaanivat sielläkin samat haasteet kuin muillakin Suomen alueilla.

– Vaasan seudullakin ona ratkottavana sama yhtälö eli miten turvata kunnan palvelut kestävästi pitkälle tulevaisuuteen. Siellä kuten meilläkin tilanne on samanlainen, työikäiset ja tulot vähenevät samaan aikaan kun vanhusväestön määrä ja palvelutarpeet lisääntyvät, kuvailee Repo.

– Hallinnon järkeistäminen on osa ratkasua, lisää Repo.

Samat syyt taustalla

Pohjimmiltaan kuntaliitostarpeen syyt ovat samat lähes kaikkialla:

– Kunnallistalous sakkaa joka puolella. Rahat eivät jatkossa riitä nykyisenlaiseen alueellisesti laajaan ja kattavaan palvelutuotantoon, sanoo Repo.

Kesäkuun lopulla aikaansaatu sote-sopu antoi kunnille näkymän siitä, kuinka sosiaali- ja terveyspuolen asiat järjestetään jatkossa. Erityisvastuualueisiin ja kuntayhtymiin siirtyminen ei ole yksinkertaista demokratian tai kunnan palvelutuotannon kannalta.

–Erva-alueet päättävät, mitä palveluita ne ostavat kunnilta. Sote-rahat ovat noin puolet kuntien menoista, joissain tapauksissa jopa 60 - 70 prosenttia, sanoo Repo.

Erityisvastuualueet päättävät myös siitä, kuinka paljon sinne kuntien rahaa menee.

Syntyykö tästä kaikesta demokratiavajetta ja paikallisille päätöksenteko jää pieneksi piipertämiseksi?

– Näinhän siinä tulee juuri käymään. Ongelmaan on erilaisia ratkaisumalleja, yksi on niin sanottu Kainuun malli. Kainuussa oli olemassa jonkinlainen takalauta menoille eli kunnille ei voinut kesken vuotta tulla lisälaskua. Tosin siitäkin loppuaikoina alettiin lipsua, toteaa Repo.

Kuntajakoselvitysten jälkeenkään Ossi Repo ei suostu jättämään kaupunginjohtajan testamenttiaan.

– Mutta kemiläisenä ja veronmaksajana voin sanoa, että hallinnon virtaviivaistaminen antaisi seutukunnalle mahdollisuuden katkaista supistamisten kierre.

Revon mukaan kuntaliitoksilla voitaisiin saada Meri-Lapissa seutukunnan elinvoimaisuus säilytettyä.