Puolustusministeri Carl Haglund (r.) torjuu vääräksi arviot, että Suomen viranomaiset suhtautuisivat liian kevyesti kyberuhkiin.
Ulkoministeriön verkkovakoilua keskiviikkona kommentoineet asiantuntijat pitivät ongelmana sitä, että Suomessa on panostettu resursseja kyberturvallisuuden parantamiseen kovin vähän.
Haglundin mukaan hallitus on tehnyt paljon kyberturvallisuuden parantamiseksi mutta myöntää, että rahaa on vuosien saatossa satsattu liian vähän.
- Kieltämättä tilanne on vakava ja aika huono siltä osin, että ulkoministeriöön voitiin kohdistaa näin vakava kyberrikos, Haglund sanoo.
Haglundin asettama työryhmä selvittää vuoden loppuun mennessä, onko viranomaisten toimivaltaa syytä lisätä, jotta verkossa tapahtuvaa rikollisuutta voidaan torjua paremmin.
"Suurin ongelma ei ole raha"
Haglund sanoo, että suurin ongelma UM:n tapauksessa ei kuitenkaan ollut raha vaan se, ettei oltu varauduttu tarpeeksi ja ettei lainsäädäntö kaikilta osin mahdollista ennaltaehkäisevää työtä viranomaisten toimesta.
- Ei Suomen viranomaisia kiinnosta, mitä sinun tai minun Facebookissa tai Gmailissa tapahtuu. Siihen ei ole kiinnostusta, ei rahaa eikä resursseja. Nyt on kyse rikollisuuden ehkäisemisestä ja rikollisten kiinniottamisesta, Haglund sanoo.
Haglund korostaa, että jos viranomaisten toimivaltaa päätetään lisätä niin se pitää tehdä harkitusti. Lainsäädännössä on otettava huomioon sekä kansalaisten yksityisyyden suoja että yritysten kilpailukyky.
- Oma arvioni on tällä hetkellä, että viranomaisten toimivaltaa on todennäköisesti tarvetta lisätä. Se ei ole minulle mikään periaatteellinen tai ideologinen kysymys, vaan se on hyvin käytännönläheinen kysymys.
Haglundin mukaan johtopäätösten aika on vuoden lopulla, kun työryhmä saa työnsä päätökseen. Mahdolliset lakihankkeet olisivat seuraavan hallituksen ja eduskunnan asia.