Suomalaismepit pärjäsivät valiokuntapaikkojen jaossa varsin hyvin. Hallituksestakin oli toivottu, että mepit hakeutuisivat vahvoihin taloutta ja teollisuutta käsitteleviin valiokuntiin, jotka säätävät lakeja.
Taloutta sekä teollisuutta ja energia-asioita käsitteleviin valiokuntiin oli EU-parlamentissa eniten tunkua. Talousvaliokunnassa on nyt kaksi suomalaista jäsentä ja yksi varajäsen. Samanlainen on suomalaisedustus myös teollisuus- ja energia-asioista käsittelevässä valiokunnassa.
Talousasiat ovat viime vuosina hallinneet EU:ssa. Energia-asioiden painoarvoa korostaa Ukrainan ja Venäjän konflikti, joka panee EU:n miettimään Venäjän tuontikaasulle vaihtoehtoja. Lisäksi energia-alan sisämarkkinoissa on vielä paljon tekemistä.
Talousvaliokunta päättää talousalan lainsäädännöstä, muun muassa jäsenmaiden budjettisäännöistä. Esimerkiksi pankkivalvonnan käsittely jatkuu yhä. Budjettivaliokunta käsittelee EU:n budjettiasiat, rahoituskehykset ja EU-instituutioiden budjetit.
Maatalousvaliokunnasta paikka jäi saamatta. Paikkaa toivoivat Olli Rehn (kesk) sekä varsinkin viime kauden varajäsen Petri Sarvamaa (kok). Herrat kiistelivät näyttävästi EU-vaalien alla maataloustukineuvottelujen onnistumisesta. Nyt Rehn sai varajäsenyyden. Viljelijöitä voi lohduttaa sekin, että isoja maatalousneuvotteluja ei ole näköpiirissä.
Valiokunnan varajäsen pystyy halutessaan käyttämään valtaa melkein yhtä paljon kuin varsinainen jäsen. Hänkin voi saada lainsäädännön esittelijän tai varjoesittelijän haluttuja tehtäviä.
Suurin ero on siinä, että varajäsen pääsee äänestämään vain, mikäli joku oman ryhmän varsinaisista jäsenistä on poissa. Toisaalta mikäli varajäsenkin on poissa, kuka tahansa saman ryhmän jäsen voi sijaistaa äänestyksessä.
Ulkoasianvaliokunta kiinnosti suomalaisia aiempaa vähemmän mutta varajäseniksi päätyi kolme suomalaista. Valiokunnan asiat ovat suuria mutta EU:n yhteisen ulkopolitiikan tahmeus ja valiokunnan rooli lähinnä keskustelukerhona vähentävät kiinnostusta.
Jussi Halla-aho (ps.) toivoi maahanmuuttoasioita ja sai ne. Valiokunnan nimi on kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat. Siellä käsitellään muun muassa rajavalvontaa.
Valiokuntien varapuheenjohtajuuksia Suomella on kaksi. Valiokunnilla on puheenjohtajan lisäksi neljä varapuheenjohtajaa. Heillä on rivijäsentä enemmän valtaa esimerkiksi edustaa poliittista ryhmäänsä valiokunnassa.
Esimerkiksi parlamentin suurimman ryhmän Euroopan kansanpuolueen kokoomusjoukko tiesi, että rahkeet riittävät yhteen varapuheenjohtajuuteen. Sirpa Pietikäinen (kok.) neuvotteli sen Sarvamaalle budjettivaliokuntaan. Paavo Väyrynen (kesk.) sai kehitysyhteistyövaliokunnan varapuheenjohtajuuden alan entisenä ministerinä. Valiokunnan painoarvoa lisää se, että EU on maailman suurin kehitysrahojen maksaja.