Pitkin kevättä on arvuuteltu, riittääkö Alexander Stubbilla mielenkiintoa ja aikaa kotimaan asioihin, jos voitto tulee kotiin ja käsky käy pääministeriksi.

Toistaiseksi on riittänyt. Hallitus saatiin kasaan ennen juhannusta, ja nyt sitten sotekin nytkähti askeleen eteenpäin, kun kaikkien puolueiden työryhmä esitteli sote-hankkeen seuraavat suuntaviivat.

Pääministeri on varmasti mielissään, että kaikilla mittapuilla kallisarvoinen hanke etenee. Mutta varmaan siitäkin, ettei tarvinnut olla paikalla.

Nimittäin se sote vasta onkin semmoinen liikkuva juna, ettei siihen noin vain loikata. Aika moni deadlinen kanssa taisteleva median edustaja tuijotteli uudistuksen uusimpia kalvoja tuskissaan, kun keskiviikkoillan tiedotustilaisuudessa joka ikinen puolue käytti ”lyhyen ja tiiviin” puheenvuoron.

Kukin kesti ainakin viisi minuuttia, koska keskinäiseen kehumiseen ja kaikkien mahdollisten hankkeeseen osallistuneiden kiittämiseen piti uhrata vähintään kolme minuuttia.

Samaan aikaan toisaalla Stubb valmistautui ensimmäiseen Eurooppa-neuvoston kokoukseensa pääministerinä. Keskiviikon aikana hän ehti kuulostella tunnelmat niin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnasta kuin suurestakin valiokunnasta.

– Keskityimme komission puheenjohtajan nimitykseen, EU:n strategiseen ohjelmaan, sääntömääräisiin kysymyksiin ja assosiaatiosopimuksiin, lateli Stubb EU-liturgiaa valiokuntavisiittien jälkeen kuin äidinkieltään.

Suomen hallituksen ehdokas EU-komission puheenjohtajaksi on Luxemburgin Jean-Claude Juncker, joka on jo lupaillut Jyrki Kataiselle painavaa salkkua tulevassa komissiossa.

Voisi kuvitella, että Brysselin visiitti on muutaman päivän eduskuntahöykytyksen jälkeen Stubbille jopa tervettä vaihtelua. Keskiviikkona hän ei jaksanut olla huolissaan edes siitä, että Suomi on kovaa vauhtia ajautumassa tähän asti vaalimansa EU:n vakaussopimuksen rikkojaksi. Hän jaksaa uskoa, että jopa tuore hallitusohjelma otetaan EU:n piirissä huomioon osoituksena vakaasta taloudenpidosta.

Tällaisella optimismilla pääsee taatusti pitkälle, jos vain kunto ja kantti kestävät. On hyvä muistaa, että Suomea on ennen Stubbiakin hallinnut jo kolme Alexanderia.

Stubb on sitten Aleksanteri neljäs.

Ja yhdellä on sopivasti jo patsaskin valtioneuvoston linnan etupihalla, jota myös Senaatintoriksi kutsutaan.

Jari Korkki
Kirjoittaja on Yle Uutisten politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja