Eduskunta poisti muuntomahdollisuuden poliisin kirjoittamilta sakoilta vuonna 2008. Yhtenä perusteluna oli tarve vähentää vankeuskuluja. Moni myös piti epäoikeudenmukaisena sitä, että rahattomat päihdeongelmaiset laitettiin vankilaan kuntoutuksen sijasta.
Eduskunta edellytti tulloin, että piittaamattomuutta osoittaneet rikoksentekijät eivät selviäisi poliisin sakoilla, vaan heidän tapauksensa vietäisiin käräjäoikeuteen, jonka tuomitsemat sakot voidaan yhä muuntaa vankeudeksi.
Rikoksen uhrin ja poliisin harkinta on käytännössä ratkaissut, onko juttu mennyt tuomioistuimeen vai ei. Esimerkiksi näpistysjuttujen määrä on noussut käräjäoikeuksissa 600:sta 2 000:een vuosina 2008-2011. Tuomioistuinkäsittelyn lisääntymisestä on aiheutunut noin miljoonan euron kulu, arvioi Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.
Neljäs näpistys vuodessa veisi käräjille
Oikeusministeriössä tehty lakiluonnos ei palauttaisi sakon muuntoa entiselleen. Uudessa mallissa poliisi ei saisi enää kirjoittaa sakkoja, jos tekijällä olisi pohjina jo kolme sakkoa vuodessa. Silloin juttu pitäisi viedä käräjäoikeuteen.
Suurella osalla sakkovangeista on päihdeongelma. Siksi oikeusministeriö ehdottaa, että sakoista tuomittu muuntovankeus olisi mahdollista vaihtaa päihdekuntoutukseen.
– Tämä on oikeastaan kaikkein tärkein kysymys: miten saamme päihdekuntoutuksen järjestettyä, oikeusministeri Henriksson sanoo.
Oikeusministeriö on arvioinut, että lakiluonnoksen toteutus lisäisi käräjäkuluja useilla miljoonilla. Vankeuskulut kasvaisivat sen päälle noin 4 miljoonaa euroa. Säästöjä olisi tiedossa, jos päihdekuntoutus toimisi ja rikoskierre saataisiin poikki. Kuntoutus on Suomessa kuntien vastuulla.
Henriksson ei vielä halua ottaa kantaa uudistuksen rahoitukseen näinä säästötalkoiden aikoina.
– Katsotaan ensin lausuntokierros loppuun ja mietitään sitten, mitä ja millä rahalla toteutetaan, hän linjaa.