Ylen puoluepäivänä RKP:n eurovaaliehdokkaat Christina Gestrin, Björn Månsson ja Jörn Donner ovat ottaneet kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma arvioi, että Ukrainan kriisistä puhjennut Nato-keskustelu on suurin muutos suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tämän talven ja kevään aikana.
– Varsinkin siirtymät puolueiden sisällä ovat hyvin merkittäviä ja oireellisia, Aunesluoma sanoo.
– RKP tarttuu nyt keskusteluun terävöittämällä omaa linjaansa ja ottamalla aika voimakkaastikin kantaa sen puolesta, että Nato-jäsenyys voisi olla Suomelle hyvä turvallisuuspoliittinen vaihtoehto, jos tietyt kriteerit täyttyvät.
RKP kytkee Nato-kysymyksen pohjoismaiseen yhteistyöhön, joka on perinteinen teema RKP:lle.
– Se tekee tästä keskustelusta heille helpompaa, että Ruotsissa käydään turvallisuuspoliittista keskustelua. He voivat kytkeä tämän Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusyhteistyöhön, sanoo Aunesluoma.
Ruotsin Nato-päätös monien lukkojen takana
Aunesluoman mukaan Jörn Donner oli oikeassa, kun Donner sanoi Ajantasassa maanantaina aamupäivällä, että Ruotsin menemistä Natoon saadaan odottaa pitkään.
– Ruotsissa se on aika monen lukon takana, että siellä lähdettäisiin ajamaan maan liittymistä Natoon. Ei Ruotsi tehnyt sitä silloinkaan, kun se olisi ollut maalle mahdollista, eli silloin kun Norja ja Tanska liittyivät Natoon toisen maailmansodan jälkeen.
Aunesluoma muistuttaa, että Ruotsissa sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on vankkaa. Turvallisuuspoliittinen keskustelu keskittyy länsinaapurissa Ruotsin omaan sotilaalliseen suorituskykyyn ja muuhun yhteistyöhön Yhdysvaltojen ja EU-maiden kanssa.
– Jos tämä Suomen päätös kytketään Ruotsin päätökseen, kyllä se silloin jää ihan yhtä monen lukon taakse kuin Ruotsin päätös. Jos Suomi haluaisi tässä asiassa edetä, sen kyllä täytyy tehdä omia päätöksiä.
RKP:n vaaliohjelmassa merimetsot ja nuuska
Juhana Aunesluoma pitää RKP:n vaaliohjelmaa sekä yksityiskohtaisen konkreettisena että yleispätevänä.
– Siinä vannotaan EU:n perusperiaatteiden nimeen, eli vapaan liikkuvuuden, markkinoiden vapauden, yksilöiden oikeuksien, perusoikeuksien ja tasa-arvon.
– Sitten siellä on niitä yksityiskohtia, jotka liittyvät merimetsoihin, hylkeen pyyntiin ja vaikkapa nuuskaan. Muiden puolueiden ohjelmissa ei ihan näin yksityiskohtiin ole viitattu, Aunesluoma arvioi.