Klemetti Näkkäläjärvi on toista kauttaan saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Hän ei ole saamelaiskäräjien ulkopuolisessa politiikassa aivan kokematon, sillä hän oli kuntavaaleissa vihreiden sitoutumattomana ehdokkaana ja pääsi arvalla Enontekiön kunnanvaltuuston vuosituhannen vaihteessa. Valtuustokausi tosin jäi pariin vuoteen, kun Näkkäläjärvi muutti Ouluun.
53-vuotias enontekiöläinen on nyt toista kertaa ehdokkaana valtakunnallisissa vaaleissa. Edellinen kerta oli vuoden 2011 eduskuntavaalit, jossa hän sai 241 ääntä. Vihreät olivat vaihtuneet Ruotsalaiseen kansanpuolueeseen. Vaikka Näkkäläjärvi ei noussutkaan eduskuntaan, hän pääsi kuitenkin RKP:n kautta mukaan hallitusneuvotteluihin. Hän kehuu saaneensa hallitusohjelmaan omia kirjauksiaan, kuten saamelaiskäräjälain uudistaminen, alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen ratifiointi ja saamenkielen elvytysohjelma. Näkkäläjärvi on RKP:n jäsen.
Ja kun puolue pyysi häntä ehdolle eurovaaleihin, Näkkäläjärvi ei kieltäynyt. RKP antoi ainoalle Lapin ehdokkaalleen vaalikassaan 10 000 euroa.
– Olen ilmoittanut vaalirahoituksen suuruudeksi 15-20 000 euroa. Loput summasta tulevat siitä, että olen vaalien takia palkattomalla virkavapaalla ja sillekin pitää laskea arvo. Kun olen kuukauden poissa töistä, se on oman rahan osuus, Näkkäläjärvi sanoo.
Hän ei halua vielä ottaa kantaa siihen, asettuuko hän vuoden kuluttua RKP:n ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin.
Ei populisti
Näkkäläjärvi kertoo olevansa arvo- ja asiapolitiikko eikä populisti. Arvoikseen hän listaa ihmis- ja perusoikeudet, luonnon monimuotoisuuden, suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon. Politiikkaa hän kertoo tekevänsä arvojensa ja tieteellisen tiedon pohjalta. Tieteellistä tietoa mieheltä löytyy, sillä Näkkäläjärvi on sekä filosofian tohtori kulttuuriantropologiassa että lisensiaatti saamen kielessä ja kulttuurissa. Hän kertoo olevansa vapaa tutkija ja on työskennellyt aiemmin kääntäjänä.
Jos Näkkäläjärvi pääsee Brysseliin, hän pitäisi tärkeimpänä työnään ilmastonmuutokseen sopeutumista.
– Ilmastonmuutos on suuri ongelma erityisesti arktisilla alueilla. Onhan EU:n tasolla jo olemassa säännöksiä päästöjen vähennyksistä ja Suomessakin on valmisteilla ilmastolaki. Näihin pitäisi pystyä vaikuttamaan, että meillä olisi myös tulevaisuudessa sellainen elinympäristö, jossa kaikki voisivat elää omilla asuinalueillaan ja harjoittaa kulttuurisia elinkeinojaan, joihin heillä on perinteistä tietoa.
Näkkäläjärvi huomauttaa, että ilmastonmuutoksen syypääksi on melko yksimielisesti osoitettu ihmiskunta ja etenkin teollisuusmaat.
– Ilmastonmuutos ei tuo vaan ympäristöllisiä vaikutuksia vaan myös poliittisia, taloudellisia, sotilaallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.
Etkö usko siihen, että jääkausi tulee vääjäämättä?
– Perustan näkemykseni tieteelliseen tietoon ja on selvää, että moni tieteellinen tieto, johon on joskus vannottu, on kumoutunut. Ilmastonmuutoksesta on olemassa aika selkeä tieteellinen näyttö, että tämä on ihmisen aiheuttamaa, ilmaston keskilämpötila on noussut ja se nousee edelleen.
EU sallisi isommat tuet poromiehille
Euroopan unionia Näkkäläjärvi kiittää siitä, että se on pitänyt sodat poissa Euroopasta ja luonut sisämarkkinat, jotka ovat luoneet uusia työpaikkoja. Hänen mielestään myös saamelaiset ja poromiehet ovat hyötyneet EU:sta.
– Kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin, yhdistymissopimuksen lisäpöytäkirjassa mainittiin, että saamelaiselle poronhoidolle voidaan myöntää erityisoikeuksia. EU antaa siihen mahdollisuuden, mutta Suomessa poronhoito on kuitenkin kansallisen lainsäädännön asia. Meillä on olemassa myös EU-tuet, jotka muodostavat noin 14-15 prosenttia poronhoitajien toimeentulosta. Toki osuus voisi suurempikin, mutta siitä on kansallinen päätös, ettei sitä nosteta maksimiin. Poronhoitoasioita voidaan edistää myös erilaisilla rahastoilla.
Näkkäläjärvi haluaisi suojata saamelaisen poronhoidon ja irrottaa sen muusta maataloudesta, johon se Suomessa luokitellaan.
– Poronhoidon kulttuurista merkitystä ei nähdä EU:n eikä edes Suomen tasolla. Poronhoidolla on hyvin suuri merkitys saamelaiselle kulttuurille. Se on ehkä tällä hetkellä ainoa perinteinen saamelainen elinkeino, joka yksinään antaa toimeentulon saamelaisille.
Parannettavaa EU:sta kuitenkin löytyy.
– Meidän pitäisi pystyä ymmärtämään, mistä EU päättää. Jos me EU-kansalaiset emme ymmärrä, mistä EU päättää, sen syyksi laitetaan helposti myös sellaisia päätöksiä, joista EU ei ole edes päättänyt. Siitä seuraa, että koemme EU:n etäiseksi ja raskaaksi koneistoksi. Se ei hyödytä meitä EU:n kansalaisia. EU:ta pitäisi kehittää toimivammaksi, avoimemmaksi, taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. EU:n perusajatus on palautettava.
Näpertely pois EU:lta
Hän haluaisi vähentää EU:n harjoittamaa jäsenvaltioiden säätelyä.
– EU:n ei tule näperrellä pienten, yksityiskohtaisten määräysten kimpussa vaan kohdistaa voimansa yhteistyöhön ja sellaisten asioiden hoitamiseen, jossa Suomi ja muut EU-maat ovat liian pieniä toimijoita. EU:n yhteisölainsäädäntöä pitäisi kehittää siten, että se huomioisi paremmin alueelliset olosuhteet. Ei tule asettaa sellaisia eteläiseen Eurooppaan soveltuvia direktiivejä, jotka on mahdoton mukauttaa sellaisenaan käyttöön Pohjois-Suomessa.
Esimerkiksi poronhoitoalueella riehuvien petojen kohtalosta päättämisen hän haluaisi siirtää Brysselistä lähemmäksi paikallisia ihmisiä.
– Jos sudet tai muut pedot syövät ihmisiltä elinkeinon pohjaa, niistä pitäisi päästä sellaisiin kantoihin, että ne ovat poronhoidon kannalta kestäviä, Näkkäläjärvi muotoilee.
Internet-sivuillaan Näkkäläjärvi kirjoittaa, että poronhoitajat on jätetty petotilanteen ja sen ratkaisun kanssa yksin.
– Haittaeläinten poiston tulee jatkossa tapahtua viranomaisten toimesta tai viranomaiset palkkaavat esimerkiksi poronhoitajia hoitamaan tehtävää. Yleisen turvallisuuden turvaaminen on viranomaisten tehtävä. Nykyinen järjestelmä, jossa poronhoitajat eivät saa täysmääräistä korvausta petojen tappamista poroista on perustuslaillisen omaisuuden suojan vastaista ja myös yleisen oikeustajun kannalta kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun vastaista. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että jokaisen omaisuus on suojattua.
Eurovaluutasta hän löytää enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Näkkäläjärvi vastustaa EU:n liittovaltiota, euromaiden yhteistä velkaa ja Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon.
RKP:lla ei ollut edellisissä eurovaaleissa lainkaan ehdokkaita Lapista. Puolueen silloisista ehdokkaista Lapissa menestyi parhaiten helsinkiläinen toimittaja Nils Torvalds, joka sai Lapista 27 ääntä.