Sosialidemokraattien Miapetra Kumpula-Natri haastoi keskustan Olli Rehniä työsuojelukysymyksistä Ylen aamu-tv:ssä. Mikä on Euroopan kilpailukyky, ja millä se tehdään, Miapetra Kumpula-Natri kysyi.
– Miten suhtaudut työntekijöiden oikeuksien säätelyn purkamiseen? Minun mielestäni Euroopan ei kannata kilpailla työntekijäehdoissa Aasian tai Afrikan kanssa.
– Ryhmäsi näytöt ja omat henkilökohtaiset kommenttisi ovat, että nauretaan "korkokenkädirektiiville", jossa ei korkoa mainitakaan, vaan puhutaan naisten työsuojelusta. Onko työsuojelu Euroopan kilpailuetu vai haitta? kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kysyi.
– Työturvallisuus on hyvin tärkeä työntekijän kannalta ja pidän sitä hyvin olennaisena asiana, EU-komissaari Olli Rehn (kesk.) vastasi.
– Kyse on myös siitä, että meidän pitää kunnioittaa työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopimia näkemyksiä ja kehittää kansallista lainsäädäntöä työturvallisuuden saralla.
Rehnin mukaan iso osa eurooppalaisesta työsäätelystä on kansallisen lainsäädännön puitteissa, ja niin sen pitääkin olla.
– Nyt sanot, että vain kansallista säätelyä. Lähtisin kovasti parlamenttiin hakemaan minimisäädöksiä, jotta emme sisäisesti kilpailu työehtojen dumppaamisella, Miapetra Kumpula-Natri sanoi vastaan.
Väittelyyn osallistunut ruotsalaisen kansanpuolueen europarlamentaarikko Nils Torvalds huomautti tutkimuksen osoittavan, että hyvin palkatuista työntekijöistä syntyy kansallista lisäarvoa.
– Kun puhumme tulevaisuudesta, meidän pitää satsata laadulliseen työhön. Sitä ei saa ilmaiseksi, Torvalds (r.) sanoi.
– Se on totta, Olli Rehn myönsi.
– Meidän pitää ennen kaikkea vahvistaa osaamista ja innovatiivisuutta Euroopassa.
Työn hinnan pitää kuitenkin olla oikeassa suhteessa työn tuottavuuteen, Rehn huomautti.
– Oikea linja on, etta palkkakehitys heijastelee tuottavuuden kehitystä. Silloin hyvinvointi kasvaa ilman että se tuottaa työttömyyttä, Rehn sanoi.
"Tukipaketista 20 prosenttia Kreikan valtiolle"
Trio keskusteli myös Euroopan talouskriisistä ja eurokriisistä.
– Jos tautianalyysi on väärä, niin lääkkeetkin ovat väärät. Tässä ollaan sorrettu ja romutettu muutamia hyvinvointivaltioita tai niiden valtiontalouksia. Kun analyysiä tehdään, niin kyllä se oli pankkien, finanssialan kriisi, joka tuli Lehman Brothersin kautta, Miapetra Kumpula-Natri väitti.
Hänen mukaansa esimerkiksi Kreikan tukipaketista korkeintaan 20 prosenttia meni Kreikan valtion pelastamiseen. Loput menivät muiden maiden pankeille.
– On kamalaa, että samalla jäsenvaltiot ovat reagoineet julkisten talouksien supistamisen, palkkojen supistamisen, terveysjärjestelmien supistamisen, koulutusjärjestelmien supistamisen kautta. Tässä olen ymmärtänyt, että on liberaalien halu, että julkista sektoria pienennetään, Kumpula-Natri huomautti.
Rehn oli sitä mieltä, että Irlannin, Espanjan ja Portugalin saamat edulliset lainaohjelmat ovat nimenomaan auttaneet julkista sektoria selviytymään.
– On maksettu lääkärien, poliisien, virkamiesten ja opettajien palkkoja. On huolehdittu siitä, että sosiaaliturva ja hyvinvointi säilyy näissä maissa, Rehn väitti.
Hän huomautti, että Suomen hallitus on vetänyt kaikkein kovinta linjaa talouskriisiasioissa. Yhdessä Saksan kanssa Suomi on arvostellut komissiota liian väljästä julkisen talouden politiikan tulkinnasta. Saksa ja Suomi ovat vaatineet kovempaa linjaa talouden tasapainon tulkinnasta.
– Pankkien ahneus! Menivät vielä siinä vaiheessa, kun maat eivät olleet luotettavalla kasvu-uralla, lainoittamaan niitä. Ne saivat kymmenen prosentin korot. Sen jälkeen EU tuli ja pelasti, Miapetra Kumpula-Natri väitti vastaan.
Rehn myönsi, että kyse oli myös pankkien voiton tavoittelusta ja riskien väärinhinnoittelusta.
– Olen osin tästä samaa mieltä. Sen takia olemme yhdessä rakentaneet sijoittajavastuuta korostavaa pankkiunionia. Jatkossa pankkikriisejä ei laiteta enää veronmaksajien piikkiin jäsenvaltioissa, vaan pankit joutuvat ensisijassa kantamaan vastuun.
Yle keskittyy yhtenä päivänä analysoimaan yhden puolueen politiikkaa ja ehdokkaita. Perjantaina 16.5. vuorossa keskusta.