Hallituksen kehysriihessä sopimat 260 miljoonan euron leikkaukset puolittavat kansanedustaja Tuomo Puumalan (kesk.) mukaan lukioiden määrän Suomessa.
– Kyllä se on kylmää kyytiä. Varsinkin jos laskelmat pohjautuvat siihen, mitä tietoja on tihkunut julkisuuteen. Tässä vaiheessa järjestäjäverkon pitäisi olla 500 oppilaan kokoinen ja jatkossa mahdollisesti jopa toimipisteet olisivat sitä kokoa. Kyllä se tarkoittaa että lukioiden määrä puolittumista Suomessa. Sillä on erittäin radikaalit vaikutukset maakunnassa ja pienet lukiot kärsivät siitä eniten, suomii Puumala.
Leikkauslistalle joutuu myös erikoislukioille maksettava tuki. Kaustisen musiikkilukio reagoi asiaan perustamalla yleislinjan kun tähän saakka koulussa on saanut vain musiikkiin painottuvaa opetusta. Yleisopetusta haluavat opiskelijat ovat suunnanneet käytännössä Vetelin tai Kokkolan lukioihin. Vetelissä kaustislaisten päätös on herättänyt närää.
– Olen menossa Veteliin keskustelemaan asiasta. Haluaisin nähdä, että meillä olisi mahdollisimman monta lukiota. Mielestäni on järjetöntä, että ihailemme vain suuruutta ja ajatellaan, että vain isommissa yksiköissä pärjätään. Kyllä pienempikin voi olla kaunista ja siellä antaa hyvää opetusta,
Eduskunnan sivistysvaliokunnassa istuva Puumalan mukaan oppilailta poistuu hänen käytännössä mahdollisuus jakaa opinnot neljälle vuodelle kun neljännen vuoden opiskelijoilta poistetaan rahoitus. Kansanedustaja suhtautuu kriittisesti kaikkiin opetusta koskeviin leikkauksiin.
– Lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuva paine on surullista, koska kyllä se on koulutus, jonka avulla Suomi voidaan nostaa taantumasta, painottaa koulutusasioihin profiloitunut Puumala.
Tarvitseeko aina olla maisteri?
Puumala karsisi pakon edessä ensimmäisenä oppilaitosten hallinnosta. Voitaisiinko esimerkiksi ammattikorkeakouluja ja yliopistoja hallinnoida yhdestä paikasta, kysyy Puumala.
– Toisekseen Suomessa on aika poikkeuksellinen systeemi, että kaikkien pitää olla maistereita ollakseen työelämärelevantteja, jos puhutaan yliopistopuolesta. Jatkossa voisi olla niin, että myös kandidaatin eli kolmen vuoden tutkinnolla olisi parempi työelämärelevanttius. Silläkin pääsisi jo töihin, sen jälkeen voisi palata hakemaan maisterin papereita eli opiskelisi kaksi vuotta lisää, lisää Puumala.