Markku Koski on ajanut Sievin kunnanjohtajana tarmokkaasti jo vuodesta 2008 alkaen etanolitehtaan perustamista Sieviin. Koski on laskelmiensa mukaan paiskinut hankkeen eteen 105 työpäivää. Tähän sisältyy esimerkiksi suuri määrä tapaamisia mahdollisten rahoittajien ja maan johtavien poliitikkojen kanssa. Ovia ministeriöihin ja virastoihin on avannut Kosken kolmen vaalikauden pituinen tausta Keskustan kansanedustajana.

Ajaessaan kuntalaisten etua Koskelle on avautunut mahdollisuus omaan liiketoimintaan, kun tehdashanke muuttui yritysvetoiseksi. Kyse ei ole nappikaupasta, sillä kustannusarvio on paisunut jo 150 miljoonaan euroon ja yritys kaavailee konseptin monistamista muualle.

– Roolini ei ole ongelmallinen, koska ratkaisut on tehty eli olen ilmoittanut kuntaan, että siirryn kunnanjohtajan tehtävistä pois, sanoo tammikuussa 2015 eläköityvä Koski.

Professori: eettisesti moitittavaa

Julkiseen johtamiseen ja johtamisen etiikkaan erikoistunut professori Ari Salminen pitää ensi kuulemalta Kosken kaksoisroolia vähintäänkin erikoisena. Kunnanjohtajan pitäisi Salmisen mukaan pystyä erottamaan virkatehtävät yritykseen kohdistuvista omista tavoitteista.

– Kokonaisuutta on tärkeä arvioida juuri siltä kannalta, että millä tavoin kunnanjohtaja on ollut valmistelu- ja suunnitteluvuosien aikana mukana tässä asiassa. Jos hänelle on syntynyt tilanne, että samalla kun hän on ajanut kunnan yleistä etua ja kuntalaisten etua, niin hän on ajanut myös omaa etuaan, silloin tässä on vähintään eettisesti moitittava tilanne, ihmettelee Vaasan yliopiston julkisjohtamisen yksikön johtaja Ari Salminen.

– Minä vastaan tuohon sillä tavalla, että Suomessa pitäisi enemmänkin olla kehittäjiä, jotka pistävät itsensä likoon hankkeissa, joissa ovat mukana. Olen ollut tässä hankkeessa mukana jo vuodesta 1992 pyrkien edesauttamaan sitä. Olen tullut siihen tulokseen, että jos ei löydy ihmisiä, jotka sitoutuvat tähän lopullisesti, niin se ei koskaan tule investointivaiheeseen, vastaa Koski kritiikkiin.

Esteellisyys voi ulottua myös valmisteluun

Professori Ari Salminen muistuttaa, että päättäjien jääviys voi ulottua myös asioiden valmisteluvaiheeseen. Ei siis välttämättä riitä, että johtaja kävelee ratkaisevan äänestyksen ajaksi huoneesta ulos. Johtajan henkinen varjo jää leijumaan kokoushuoneeseen.

– Kysymys on myös siitä, että jääviys voi ulottua ideointi-, valmistelu- ja suunnitteluvaiheeseen, jossa tosiasiassa hankkeen peruslinjaukset on tehty. Jos on niissä mukana ja samalla mukana tekemässä päätöstä ja mahdollisesti vielä hoitamassa tiettyjä toimenpanotehtäviä, niin silloin tietysti on kysymys siitä, että onko mukana liian monessa roolissa ja rikotaanko siinä jo jonkinlaisia muodollisia jääviyssäännöksiä, pohtii Salminen jääviyden käsitettä yleisellä tasolla.

Ari Salminen on laatinut muun muassa korruptiota tutkivalle Transparency Suomelle raportin suomalaisesta korruptiosta. Raportin mukaan yleisin suomalaisen korruption muoto ovat hyvä veli -verkostot. Perinne on kuitenkin murtumassa, sillä jääviyteen, esteellisyyteen ja intressiristiriitoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Salmisen vetämä työryhmä päätyi siihen, että esteellisyyssäännöksien tulisi olla selkeämmät ja niihin pitäisi kuulua sanktiot.

"Osallisuus yhtiöön tuli nopeasti kevään aikana"

Kuntavetoisesti liikkeelle lähtenyt hanke yhtiöitettiin maaliskuussa. Koskesta tuli yhtiön osakas ja hallituksen puheenjohtaja.

– En ole tätä yhtiötä perustanut, sen ovat tehneet muut ja pyytäneet minua hallituksen puheenjohtajaksi. Ilmoitin siinä vaiheessa kuntaan, että jään pois kunnanjohtajan tehtävistä ja hankin sivutoimiluvan.

Markku Koski kertoo siis valmistelleensa hanketta jo vuodesta 1992. Silti hyppäys yrittäjäksi tuntuu tulleen yllätyksenä. Milloin sinua kysyttiin Sievi Biofuelsin hallituksen puheenjohtajaksi ja osakkaaksi?

– Täytyisi katsoa kalenteria, mutta varmaan tämän kevään aikana. Siinä vaiheessa kun Pöyryn selvitykset valmistuivat, ne olivat tammikuun 16. päivä esillä julkisessa seminaarissa. Sen jälkeen yritys perustettiin ja minua pyydettiin siihen mukaan. Tämä on tapahtunut tämän kevään aikana lyhyellä aikataululla tämä kehitys.

Kuinka paljon sinulla on omaa rahaa kiinni tässä hankkeessa?

– Mitä voisi ajatella 20 vuoden aikana omaa työtä menneen, se on varmaan iso raha. Tällä hetkellä puhutaan muutamista tuhansista euroista, mutta riskejä tässä joutuu varmasti jatkossakin ottamaan.

Ari Salminen painottaa, että kunnanjohtajien ja viranhaltijoiden tehtävänä on luoda edellytyksiä yritystoiminnalle niin, että kuntaa saadaan hyviä yrityksiä ja työpaikkoja. Mutta suutari pysyköön lestissään.

– Se, että viranhaltijat siirtyisivät itse yrittäjiksi näissä samoissa prosesseissa, tuntuu vähän vieraalta. Mutta voi olla tilanteita, joissa rajankäyntiä käydään, ja tässä taitaa olla sellaisesta kyse.

Kuka esitteli kunnan osakkuusmerkinnän?

Sievin kunta on laittanut suoraa rahaa hankkeeseen 38 000 euroa. Lisäksi Koski on laskenut oman työpanoksensa hinnaksi 157 000 euroa. Nämä summat merkitään Sievi Biofuelsin osakepääomaan (ns. apportti), kunta saa siis osuuden yhtiöstä selvityksiin menneitä kuluja ja kunnanjohtajan työpanosta vastaan.

Kunnanhallitus käsitteli osakejärjestelyä 10.2.2014

– Olen jäävännyt itseni kaikissa näissä menettelyissä, jotka koskevat tehdasta ja hallintopäällikkö on toiminut esittelijänä, vakuuttaa Koski.

Kunnanhallituksen pöytäkirjaan on kuitenkin merkitty, että kunnanjohtaja toimi kyseisen pykälän esittelijänä. Sievin hallintopäällikkö Hanna Salminen vahvistaa tämän.