Euroopan neuvoston yleiskokous on päättänyt jäädyttää venäläisedustajien äänestysoikeuden vuoden loppuun saakka. Syynä on Venäjän toimet Ukrainassa.
Sen lisäksi, että Venäjä ei voi äänestää yleiskokouksessa, sen valtuuskunta ei saa osallistua esimerkiksi puheenjohtajiston eikä pysyvän komitean kokouksiin tai Euroopan neuvoston vaalitarkkailuihin.
Päätös tehtiin torstaina äänin 145–21. Äänestämästä pidättäytyi 22. Venäjän edustajat eivät osallistuneet keskusteluun päätöksestä.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson (sd.) kannatti äänioikeuden poistoa, mutta vastusti tiukennettuja sanktioita. Guzenina-Richardson kertoo äänestäneensä tästä syystä yleiskokouksen tiukennettua esitystä vastaan.
– Suomi on useaan otteeseen todennut, että Krimin alueliitos on kansainvälisen oikeuden vastaista. Samaan aikaan olemme kuitenkin korostaneet dialogin tärkeyttä. Pahimmassa tapauksessa vuoropuhelun estäminen voi johtaa yksinpuheluun, hän sanoi puheenvuorossaan.
Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoi puheenvuorossaan voivansa tukea äänioikeuden jäädyttämistä, mutta ei puoltanut lopullisessa päätöksessä olleita kovempia sanktioita. Myös Anttila äänesti siis yleiskokouksen lopullista esitystä vastaan.
Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) piti EPP-ryhmän puheenvuorossa äänioikeuden poistamista oikeana ratkaisuna.
Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Yleiskokouksessa on 18 venäläisedustajaa.
Uutista täydennetty 11.4.2014 kello 15: Guzenina-Richardson ja Anttila äänestivät yleiskokouksen lopullista päätöstä vastaan.