Hämeenlinnalainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) ymmärtää Venäjän näkökulman Ukrainan kriisissä, vaikka ei hyväksy Venäjän toimintaa Krimillä. Entisen itäblokin maista kymmenkunta on käynyt liittymisneuvottelut Euroopan unionin ja Naton kanssa lähes käsi kädessä ja liittynyt molempiin järjestöihin.
– Venäjän näkökulmasta kehitys on ollut sitä, että sen valtapiiri on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ollut nyt pienimmillään, Pietikäinen toteaa.
– Me ajattelemme EU:ta ja Natoakin yhteistyöjärjestöinä, uskomme taloudellisten ja muiden siteiden olevan parasta rauhantyötä. Venäjän näkökulma on toinen.
Suomi Naton asialla?
Venäjän näkökulmasta ajateltuna: tekeekö Suomi nyt EU:n jäsenenä työtä sotilasliitto Naton hyväksi?
– Emme me tee.
Pietikäisen mukaan Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaatisi huolellisen parlamentaarisen valmistelun. Edes uuden jäsenyysselvityksen aloittaminen ei Pietikäisen mielestä ole nyt ajankohtaista. Hän muistuttaa myös, että Nato on yhteistyöelin, jossa pitää ottaa muidenkin Naton jäsenten näkemykset huomioon. Sotilaallista apua ei välttämättä joka kriisiin järjestyisi.
– Nato ei ole mikään 24/7 auki oleva nettikauppa, josta tilataan apua, Pietikäinen kuvaa.