Euroopan laajuinen perustuloaloite on haudattu. Nimiä kerättiin kampanjaa varten 28 maasta.
Tammikuun puoliväliin mennessä kampanja sai kerättyä yli neljännesmiljoona allekirjoitusta. Kampanja olisi tarvinnut miljoona nimeä, jotta aloite olisi mennyt Euroopan komission käsiteltäväksi.
Myös Suomessa kansalaisaloite perustulosta ei saavuttanut viime kesänä riittävästi nimiä päästäkseen eduskunnan käsittelyyn.
Perustulolla on kannatusta yli puoluerajojen. Vuoden takaisessa Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä selvityksessä 54 prosenttia vastaajista kannatti perustuloa.
Vaikutuksista on vain arvailuja
Perustulo merkitsisi sosiaaliturvan mullistusta. Aiheesta on puhuttu pitkään, mutta vieläkään perustuloa ei ole kokeiltu.
– Perustulo saattaisi lisäisi itsensä työllistämistä ja yrittäjyyttä ja vähentää sosiaalipalvelujen käyttöä, mutta meidän täytyy vain arvailla vaikutuksia, ennen kuin saamme kokeiltua tietoa, sanoo perustuloaktiivi Jukka Peltokoski.
Hänen mukaansa perustulon kaltaista tukimallia on kokeiltu muun muassa Alaskassa ja Namibiassa, mutta alueet eroavat Suomesta niin paljon, ettei suoraa vertailukohtaa ole.
Tuen ehtona voisi myös olla joko vapaaehtoinen tai pakollinen työvelvoite.
Perustulon vastustajat pelkäävät, että vastikkeettomasti maksettava tuki lisäisi nuorten aikuisten syrjäytymistä ja niin kutsuttua vapaamatkustamista. Lisäksi uskotaan, että perustulo murentaisi työntekijoiden neuvotteluvoimaa, ja työmarkkinoille syntyisi lisää matalapalkka-aloja.
Työttömyydestä kärsivän maaseudun pelastus?
Valtimon kunta Pohjois-Karjalassa on pitkään halunnut kokeilla perustuloa. Yksi peruste on, että vaikeilla työttömyysalueilla sen avulla voitaisiin tukea maaseudulla pysymistä. Samalla kyettäisiin tukemaan tärkeiden töiden tekemistä mm. vanhusten hoidossa tai muussa yhteisön kehittämisessä. Kokeilu on kuitenkin tyrmätty perustuslain vastaisena. Kunnassa on edelleen kuitenkin halua siihen.
– Mua kohdeltiin kuin jotain kyvytöntä. Jos ois perustulo, ja tietäis että rahaa saisi myös ensi kuussa ilman että tarvii alkaa pelleillä virastoissa, niin pystyishän sitä suunnittelee elämäänsä pidemmälle, sanoo valtimolainen Teemu Kukka.
Puolueilta kannatusta perustulolle, syyt hyvin erilaisia
Eduskunnassa perustulosta on keskusteltu useaan otteeseen läpi vuosikymmenten. Kannattajat haluaisivat purkaa perustulon avulla nykyisen sosiaaliturvajärjestestelmän kannustinloukkuja ja vähentää tukiin liittyvää byrokratiaa. Perustulon suuruudesta sekä mahdollisesta työvelvoitteesta on puolueissa hyvin erilaisia näkemyksiä.
Vihreiden ja vasemmistoliiton puolueohjelmissa vaaditaan sosiaaliturvan uudistamista perustulon suuntaan. Puolueet ovat tehneet laskelmat omien perustulomalliensa tueksi. Vihreiden malli on kustannusneutraali, eli se ei aiheuttaisi lisäkustannuksia valtiolle.
Vihreiden mukaan perustulon pitäisi olla nykyisen vähimmäisturvan, eli käytännössä täyden työmarkkinatuen suuruinen. Perusturvan varassa elävä työtön saa nyt noin 562 euroa kuukaudessa.
Vasemmistoliitto puolestaan haluaa perustulon, jonka tarkoitus on vähentää köyhyyttä ja tasata tuloeroja. Heidän mallissaan kaikki saisivat perustuloa 620 euroa kuukaudessa. Se maksaisi valtiolle 3,6 miljardia euroa.
Kokoomuksen yksittäiset kansanedustajat ovat kertoneet kannattavansa perustuloa. Heidän mukaansa perustulon pitäisi olla sen verran pieni, että se kannustaisi työntekoon. Verotus ei myöskään saisi kiristyä. Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö on puhunut perustulon puolesta. Hän on luonnehtinut perustuloa yksinkertaisimmaksi tavaksi purkaa nykyisiä tuloloukkuja.
Lisää aiheesta Silminnäkijä: Ilmaista rahaa kaikille Yle TV2 to 20.3.2014 klo 20
Ville Vaarne
Anna Saraste