Kristiinankaupungin valtuusto myönsi kaupunginhallituksen tehtävistä vastikään eron Petri Pihlajaniemelle. Pihlajaniemi kyllästyi, kun hänen vetämänsä, noin kolmen miljoonan euron hoitokotihanke ei saanut yksimielistä kannatusta teknisessä lautakunnassa.
– Olen kyllästynyt jarrupolitiikkaan. Tämä on protesti ja toivoisin, että kaupungissa herättäisiin. Me ei vaadittu kaupungilta mitään, mutta tonttihomma meni vaikeaksi, kertoo Pihlajaniemi.
"Kaupunki muistuttaa tsaarinaikaa"
– Kaupungissa kaikki asiat valmistellaan moneen kertaan. Meillä on hyvä kaupunginjohtaja, joka aktiivisesti yrittää kaikkensa, mutta kaupungissa eletään vanhoissa kantimissa ja se muistuutta tsaarin aikaa, vertaa Pihlajaniemi.
Pihlajaniemen tilalle Kristiinankaupunginhallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi on valittu Sari-Milla Ingves (kok.).
– Olen Pihlajaniemen linjoilla. Jarrutuspolitiikka on täysin aistittavissa. Kaupunki olisi tarvinut uuden hoivakodin ja sen aikaansaaminen olisi vaatinut vain pieniä ponnistuksia kaupungin puolelta. Asioita saadaan aina pitkitettyä ja valitusmylly saadaan pystyyn, jos niin halutaan, sanoo Ingves. Hän toivoo valituskierrosten kaupungissa vähenevän.
Jarrupolitiikan myöntävät myös kaupunginhallituksen jäsenet Ulla Iisakkala (sd.) ja Paavo Rantala (kesk.).
Kritiikkiä eivät kaikki hyväksy
Yrittäjistä alkaneen kritiikin tyrmää Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Bernhard Utter (r.).
– Jokainen kunta haluaa, että yrittäjät pärjäävät. Ei meillä ole kaupunginhallituksessa ollut hankkeita, joita olisimme voineet jarruttaa. Kaupunki on toiminut niin kuin sen kuuluukin toimia, vakuuttaa Utter.
Lautakuntien päätökset usein puutteellisia
Utter muistuttaa, että Pihlajaniemi veti kaupunginhallituksesta hoivakotihankkeensa pois jo ennen sen käsittelyä. Enemmistö teknisestä lautakunnasta kannatti maan vuokraamista hoivakotia varten, mutta siihen olisi pitänyt vielä tehdä kaavallisia muutoksia.
Edes Utter ei ole aivan tyytyväinen kaupungin lautakuntien valmisteluun. Keskeneräisyyttä hän on huomannut myös teknisen lautakunnan työskentelyssä.
– Pitäisi olla hieman tarkempi valmistelussa, ettei listalle pääsisi asioita, jotka ovat puolivalmiita, summaa Utter.