Eduskunta saa käsiteltäväkseen uuden varhaiskasvatuslain tämän kevään aikana. Uusi laki korvaa 40 vuotta vanhan päivähoitolain. Laki koskee yli 300 000 lasta, heidän vanhempiaan, päiväkotien henkilökuntaa ja viime kädessä koko yhteiskuntaa.

Uutta varhaiskasvatuslakia pohtivan työryhmän pitäisi jättää esityksenä hallitukselle helmikuun lopussa. Eduskunnassa käydään tiukka vääntö lain sisällöstä. Varsinkin päiväkotien ryhmäkokokatto, lasten hoitopäivien pituus ja subjektiivinen päivähoito-oikeus jakavat mielipiteet.

Ajankohtainen kakkonen lähetti eduskunnan sivistysvaliokunnalle kyselyn uudesta varhaiskasvatuslaista. Kyselyyn vastasivat kaikki valiokunnan 17 jäsentä.

Päivähoitoryhmät pienemmiksi

Päiväkotien lapsiryhmien koon rajaaminen uudessa varhaiskasvatuslaissa saa sivistysvaliokunnassa vahvan kannatuksen. Peräti kymmenen kansanedustajaa kannattaa ryhmäkokokattoa.

– Monella lapsella on suuri aikuisennälkä, mikä näkyy selvästi myös kouluissa. Tästä syystä henkilökunnalla tulisi olla riittävästi aikaa ottaa jokainen lapsi yksilöllisesti huomioon ja tukea hänen kehitystään ja kasvuaan yhdessä kodin kanssa, sanoo Raija Vahasalo (kok.).

– Laadullinen varhaiskasvatus pitää turvata. Ryhmäkokokatto olisi etu sekä lapsille että päiväkotien henkilökunnalle. Samalla vähenisi koulutettujen ammattilaisten hakeutuminen muille aloille, uskoo Kimmo Kivelä (ps.).

– Lapset ovat joustavan päivähoitojärjestelmän maksajia, niin kauan kuin ryhmäkokoa ei riittävästi säädellä, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

Valiokunnan kaikki kolme keskustalaista Inkeri Kerola, Tuomo Puumala ja Simo Rundgren vastustavat päiväkotiryhmien koon rajaamista. Vastustajiin liittyvät myös Leena Harkimo ja Sanna Lauslahti kokoomuksesta ja Mikaela Nylander ruotsalaisesta kansanpuolueesta.

– En sinällään vastusta ryhmäkokokattoa, mutta tämä yksittäinen ja kaavamainen ratkaisu, joka lisää kuntien tehtäviä ja haasteita, ei takaa laadukasta hoitoa. Tilanteet ja tarpeet vaihtelevat eri puolilla huomattavan paljon, sanoo Tuomo Puumala (kesk.).

– Jos määritellään maksimikoko, niin pelkona on, että maksimista tulee yhtä äkkiä minimi. Ryhmäkokokattoa tärkeämpänä pidän sitä, että päiväkodeissa on pätevä henkilöstö, toteaa Mikaela Nylander (r.).

Lapsille lyhyempi työpäivä

Päiväkodeissa ollaan huolestuneita lasten hoitopäivien pituuksista. Lasten ”työpäivät” ovat usein pidempiä kuin vanhempien. Pienet lapset saattavat olla päivähoidossa 10-tuntisia päiviä viisi päivää putkeen.

Lapsen hoitopäivän pituuden rajaaminen uudessa laissa voittaa sivistysvaliokunnassa yhdellä äänellä. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan ryhmistä löytyy sekä vastustajia että kannattajia.

– Kannatan hoitopäivän pituuden rajaamista. Jos ajatellaan lapsen ja vanhemman keskinäistä yhteyttä, niin on kohtuutonta, jos lapsi on päiväkodissa päivittäin yli kahdeksan tuntia, toteaa Tuula Peltonen (sd.).

– Lapsen hoitopäivän pituus ei ole lainsäädännöllinen asia. Perheiden tilanteet vaihtelevat eri aikoina ja siksi en kannata tässä tiukkaa sääntelyä, sanoo Pauliina Viitamies (sd.).

Äiti kotona, lapsi tarhassa

Moni päiväkodin hoitaja ihmettelee, miksi lapsi tuodaan joka päivä jopa kahdeksaksi tunniksi hoitoon, vaikka vanhempi on kotona. Lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin laajan selvityksen mukaan päivähoidon työntekijöiden mielestä kokopäiväinen subjektiivinen päivähoito-oikeus on uhka lasten hyvinvoinnille ja perheen muodostumiselle.

Subjektiivista päivähoito-oikeuden rajaamista osapäiväiseksi, jos lapsen vanhempi on kotona, eikä lapsen päivähoitoon ole sosiaalisia tai kasvatuksellisia syitä, kannattaa viisitoista sivistysvaliokunnan jäsentä.

Punaista valoa näyttävät ainoastaan vasemmistoliiton Silvia Modig ja vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto.

– En kannata, koska kyse on lapsen oikeudesta laadukkaaseen päivähoitoon, eikä vanhempien ajankäytöstä, sanoo Silvia Modig (vas.).

– Vastuullinen vanhempi rajaa lapsensa hoitopäivän joka tapauksessa. Jos vanhemmalla on ongelmia oman jaksamisensa kanssa, on parempi, että lapsi on hoidossa, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

– Neljän lapsen äitinä en voi käsittää tätä nykysuuntausta, jossa lapsia hankitaan, mutta heidät sysätään mahdollisimman pian yhteiskunnan vastuulle silloinkin, kun ollaan vauvan kanssa kotona, toteaa Eeva-Johanna Eloranta (sd.).

– Lapsella on oikeus omiin vanhempiinsa. Päivähoidon ammattilaiset ovat kertoneet minulle, miten nelivuotias hautaa päiväkodin pihalle nukkeja, koska vihaa perheessä olevaa vauvaa, joka saa olla kotona äidin kanssa, kertoo Raija Vahasalo (kok.).

Maksutonta varhaiskasvatusta 3–5-vuotiaille

Dosentti Marjatta Kalliala Helsingin yliopistosta ehdottaa, että kaikille 3-5-vuotiaille lapsille tarjotaan ilmaista varhaiskasvatusta neljä tuntia joka arkipäivä. Maksutonta varhaiskasvatusta täydennetään päivähoidolla, josta peritään maksu käytettyjen tuntien mukaan.

Sivistysvaliokunnan selvä enemmistö kannattaa dosentti Marjatta Kallialan ehdotusta. Ainoastaan valiokunnan kaikki keskustalaiset Inkeri Kerola, Tuomo Puumala ja Simo Rundgren ja perussuomalaisten Ritva Elomaa vastustavat Kallialan mallia. Vasemmistoliiton Silvia Modig ei ota malliin kantaa.

– En kannata Kallialan ehdotusta sellaisenaan. Kuntien vaihtelevat mahdollisuudet tarjota varhaiskasvatusta, päivähoitoa ja iltapäiväkerhotoimintaa tulee ottaa huomioon päätöksenteossa, sanoo Ritva Elomaa (ps.).

– Nykyinen taloustilanne ei valitettavasti anna myöden lisätä maksuttoman varhaiskasvatuksen ja päivähoidon määrää, toteaa Tuomo Puumala (kesk.).

– Kallialan ehdotus on järkevä. Se vie Suomea kohti muita Euroopan eturivin maita. Lapsen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen käytetty raha on investointi tulevaisuuteen. Esimerkiksi koulunkäyntiongelmia voidaan vähentää varhaisella tuella, sanoo Jukka Gustafsson (sd.).

Ajankohtainen kakkonen käsittelee varhaiskasvatusta tämäniltaisessa lähetyksessään. Ohjelma alkaa TV 2:ssa kello 21.