Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori suhtautuu epäilevästi Viron ehdotukseen jakaa suunniteltu nesteytetyn maakaasun terminaali kahtia Viron ja Suomen kesken. Vapaavuoren mukaan laitoksen kannattavuus edellyttää riittävän suurta kokoa. Lisäksi hän pohtii saisiko kahtia jaettu laitos EU:n tukea.
Suomi ja Viro ovat jo pitkään vääntäneet, kummalle rannalle Suomenlahtea nesteytetyn maakaasun eli LNG:n terminaali sijoitetaan. Noin puolen miljardin euron hintaiseen laitokseen olisi luvassa EU:lta tukea 30-50 prosenttia. Terminaalista kisaavat maat ovat toivoneet EU:n komissiolta ratkaisua pattitilanteen laukaisemiseen, mutta asia ei ole edennyt.
– Tilanne on ollut juntturassa jo vuoden. Sen enempää Suomi kuin Virokaan ei ole antanut periksi. Molemmin puolin pöytää on yritetty etsiä erilaisia kompromissiratkaisuja. Siinä mielessä olen hyvin iloinen, että myös virolaiset tarjoavat erilaisia kompromisseja, muotoilee Vapaavuori diplomaattisesti.
Pienentääkö jakaminen hyötyä?
Ministeri Vapaavuori pohtii, hävittääkö virolaisten uusi ehdotus terminaalin perusajatuksen.
– Tämä viimeksi esille otettu malli on ehkä parillakin tapaa hankala ja vaatii jatkoselvittelyjä. Olennaisinta on selvittää, voiko komissio ylipäänsä tukea esitetyn kaltaista hanketta.
– Hankehan perustuu merkittävään jopa 50 prosentin EU-tukeen. Jos malli kokonaan muuttuu, niin pitää selvittää, voiko EU ylipäänsä sitä tukea.
– Toinen selvitettävä on esitetyn uuden mallin liiketaloudellinen kannattavuus. Ajatuksella isosta LNG-terminaalista on oma ansaintalogiikkansa. Nyt pitää arvioida, mitä tämä uusi ehdotus liiketaloudellisesti vaikuttaa.
Asiasta keskustellaan ensi viikolla virkamiestasolla ministeriön ja komission kesken.
Jakaa vai jurnuttaa?
Elinkeinoministeri Vapaavuori sanoo suomalaisten ja virolaisten keskusteluilmapiirin parantuneen kaasuterminaaliasiassa, kun pöydän molemmin puolin etsitään kompromissiesityksiä. Mutta esityksille tarvittaisiin kannatusta EU:n komissiosta.
Vapaavuori muistuttaa, että koko hankkeen lähtökohtainen tavoite on ollut rakentaa iso terminaali ja putkiyhteys Suomenlahden ali. Näin saataisiin aidosti kilpaileva toinen hankintalähde maakaasulle Venäjältä tulevan putken lisäksi. Pitäisi tietää, onko jakoehdotuksessa komission mielestä niin paljon mieltä, että uusi hanke saisi komissiolta tukea.
Toinen syy kiirehtiä kaasuterminaalia on Itämerellä ensi vuonna voimaan tuleva rikkidirektiivi. Silloin perinteisillä polttoaineilla seilaaminen alkaa käydä kalliiksi laivayhtiöille ja edullisempi sekä puhtaampi LNG on entistä houkuttelevampi laivapolttoaine.
Vesiperä uhka Itämerelle?
Eikä tässä vielä kaikki. Teminaaliratkaisulla on kiire. Toukokuussa on EU-vaalit, jotka päättävät nykyisen komission aikakauden. Siksi on kiire joka tapauksessa, on komission vastaus terminaalin jakamisehdotukseen mikä hyvänsä.
– Kauhuskenaario niin Suomen, Viron kuin Latvian ja Liettuankin kannalta on, että ratkaisua ei saada aikaiseksi, sanoo ministeri Vapaavuori.
– Sitten nämä rahat menevät jonnekin muualle – ehkä Etelä-Eurooppaan – ja mitään terminaaleja ei rakenneta ainakaan EU:n tuella minnekään Itämeren ympäristöön.
Viron ehdotuksesta jakaa kaasuterminaali kertoi ensimmäisenä Kauppalehti.