Keskustan hämeenlinnalainen kaupunginvaltuutettu Antti Leinikka tyrmää keskustan forssalaisen kansanedustajan Sirkka-Liisa Anttilan epäilyn siitä, että Hämeenlinna on lakkauttanut syrjäseutujen palveluja liitoskunnissa. Liitoskuntien palvelut on turvattu sovitusti Hämeenlinnassa, sanoo Rengon entinen kunnanjohtaja Antti Leinikka.
– Jos katsoo, mitä kaikkea siitä on tehty, mitä kuntaliitossopimuksessa sovittiin, niin en ole samaa mieltä ollenkaan. Jos sitä epäonnistuneeksi väittää, niin sitten väittää neuvottelijoita taitamattomiksi, sanoo Leinikka.
– Tänä aikana Rengosta ei ole mitään palvelua lakkautettu. Kunnantalo tyhjeni hallintovirkamiehistä, mutta olen leikilläni sanonut, että niitä virkojahan meillä oli vaikeina aikoina aina kova hinku lakkauttaakin. Virkamiehet olivat vähän niin kuin lainsuojattomia.
– Hallinto väheni, mutta palveluja ei kaupunki ole lakkauttanut. Rengon kunnanvaltuusto lakkautti kaksi kyläkoulua itse, kun edellisessä valtuustossa oli päätetty kuntaliitoksesta, muistuttaa Leinikka.
Myös kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, entinen Lammin vs. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi korostaa, että kuntapalvelut toimivat Lammilla kuntaliitoksen jälkeenkin.
Anttila haluaa tutkimuksen kuntaliitoksesta
Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila arvosteli Hämeen Sanomien sunnuntaidebatissa Hämeenlinnan seudun kuntaliitosta epäonnistuneeksi. Anttila sanoo Yle Hämeelle, että hän nosti Hämeenlinnan kuntaliitosratkaisun esille, koska oli saanut henkilökohtaisesti runsaasti pettynyttä palautetta liitoskuntien asukkailta.
Anttila haluaakin, että Hämeenlinnan seudun kuntaliitosten toteutumisesta tulee tehdä perusteellinen yliopistotutkimus. Anttilan mukaan monet liitoskunnissa asuvat ovat huolissaan mm. kiinteistöjensä arvon kehityksestä. Anttilan mukaan Hämeenlinnan seudun perusteellisella tutkimuksella olisi myös valtakunnallista merkitystä.
– Toivon, että ymmärretään nyt oikein mitä ajan takaa. Eli sitä, että saataisiin selvitys, miten kuntaliitos on toiminut ja käytännössä kohdellut liitoskuntia. Kun uusia kuntaliitoksia tulee, niin osattaisiin olla viisaampia. Silloin tietysti ydinkysymys on liitossopimuksen sisältö, että täytyykö siinä jotain ottaa jatkossa huomioon.
– Tärkeintä on saada objektiivinen tieto siitä, mitä todella on tapahtunut, Anttila painottaa.
Seutuyhteistyötä ja toimintavapautta liitosten sijaan
Kaupunginvaltuutettu Antti Leinikka toivoo Hämeenlinnan seudun löytävän tien tiiviimpään yhteistyöhön.
– Näyttää selvältä, että pitäisi saada aikaiseksi jos ei kuntaliitosta, niin ainakin entistä tiiviimpää yhteistyötä seudun kolmen kunnan kesken. Ollaan menetetty jo monia etsikkoaikoja, ei päästy kehitettävien kaupunkiseutujen Inka-hankkeeseen, ja olisi pitänyt päästä niiden suurten kaupunkiseutujen joukkoon, joita valtio näyttää jatkossa erityisesti vahvistavan.
– Kun katsoo, millaisia toivottoman tuntuisia ratkaisuja pienet kunnat ympäri Suomea tekevät, jotta itsenäisyys vain säilyisi, niin ei kyllä kateeksi niidenkään elämä käy. En ole päivääkään katunut, että voimakkaasti ajoin Rengon kunnan liittämistä Hämeenlinnaan, sanoo Rengon entinen kunnanjohtaja Leinikka.
Kouvolassa tehtiin kuntaliitos samaan aikaan kuin Hämeenlinnassa. Kouvola aikoo vähentää 320 työntekijää vuoden loppuun mennessä. Antti Leinikkaa tilanne ei huolestuta.
– Seutuyhteistyö, jota tehtiin jo vuosia ennen kuntaliitosta, niin siinä monia asioita perattiin ja yhdistettiin. Näin jo varmaan osittain ehkäistiin henkilökunnan tarpeetonta kasvua. Sitten kuntaliitoksen astuttua voimaan kaupunki otti aika tiukan henkilöstöpoliittisen linjan. Katsottiin suurennuslasilla, mitä virkoja sai uudelleen täyttää eli käytettiin luonnollista poistumaa hyväksi. Sen takia pakkoirtisanomista ei ole tapahtunut.
Leinikan mielestä kuntia kahlitsevaa byrokratiaa ja lainsäädäntöä pitäisi purkaa.
– Aikanaan oli vapaakuntakokeiluja ja jotain sellaista pitäisi saada. Kunnille lisää toimintavapautta toimia, kun kerran vastuutakin kaadetaan päälle.