Mikäli kansanedustajien toimeliaisuutta mitataan sillä, kuinka monta puheenvuoroa edustaja on käyttänyt täysistunnoissa, ovat Vaasan vaalipiirin toimeliaimpia tällä syyskaudella olleet Perussuomalaisten Maria Tolppanen ja Vesa-Matti Saarakkala. Tolppaselle puheenvuoroja on kertynyt syyskuusta lähtien peräti 64, kun toiseksi eniten äänessä olleella Saarakkalalla puheenvuoroja on ollut 20 vähemmän.
Tämä kaksikko on jättänyt kaikista Vaasan vaalipiirin kansanedustajista eniten myös kirjallisia kysymyksiä. Moni kansanedustaja kritisoi tällaista tilastointia, mutta toisaalta monen mielestä tilastoissa on vinha perä.
– Sehän riippuu siitä, johtavatko kirjalliset kysymykset johonkin. En tiedä esimerkiksi, ovatko he saaneet niistä kirjallisista kysymyksistä vastineita, pohtii RKP:n kansanedustaja Lars-Erik Gästgivars ja jatkaa:
– Sanon ihan suoraan, että puheenvuorot ovat tilastopuhetta. Isot puolueet saavat enemmän puheaikaa esimerkiksi silloin, kun on tv-lähetys. Tässä ennen joulua minulla oli kolme kertaa oma esitys, mutta puhemies ei antanut puheenvuoroa, Gästgivars harmittelee.
– Kyllä ne (puheenvuorot) minun mielestäni kertovat kansanedustajan aktiivisuudesta. Ne kertovat siitä, kuinka paljon istuu salissa ja kuinka paljon välittää siitä, mitä asiaa ihmisillä on ja mihin asioihin ihmiset haluaisivat kansanedustajan puuttuvan, Tolppanen puolestaan toteaa.
Lintilä, Puumala ja Gästgivars passiivisimpia kysyjiä
Lars-Erik Gästgivars on lähes kaikilla luvuilla mitattuna ollut Vaasan vaalipiirin passiivisin kansanedustaja. Syyskaudella Gästgivars ei ole tehnyt yhtään aloitetta ja puheenvuorojakin on ollut täysistunnoissa vähiten eli vain 12. Myös kirjallisia kysymyksiä Gästgivarsille on kertynyt syyskaudelta vain kaksi. Toiseksi vähiten puheenvuoroja on ollut SDP:n Miapetra Kumpula-Natrilla (13).
Gästgivars pon laskeskellut jokaisen kirjallisen kysymyksen käyvän veronmaksajien kukkarolle.
– Olen tehnyt kirjallisia kysymyksiä vain silloin, kun minulla on ollut sellaisia aiheita. Tällaista "sataa kyselyä" joka eri asiasta en ole tehnyt, ja se johtuu osittain myös siitä, että minulle on kerrottu, että kirjallinen kysymys maksaa 6000 euroa, kun se käy läpi kaikki instanssit eduskunnassa. Sen takia olen ollut hyvin säästäväinen. Olen tehnyt 2,5 vuoden aikana ehkä kymmenkunta kyselyä, Gästgivars kertoo.
Myös keskustalaiset Mika Lintilä ja Tuomo Puumala ovat olleet tilastojen valossa vaisuja tällä syyskaudella. Puheenvuoroja on kummallakin ollut vajaat kaksikymmentä, mutta Lintilällä kirjallisia kysymyksiä ei ole ollut lainkaan ja Puumalallakin vain yksi. Lisäksi molemmat ovat tehneet yhden lakialoitteen, muut aloitteet heiltä puuttuvat.
Lasse Hautala on pohjalaisten aloitekuningas
Myös muun muassa Kokoomuksen Janne Sankelo ja demareitten Miapetra Kumpula-Natri ovat tehneet syyskaudella vain yhdet aloitteet. Perussuomalaisten Maria Tolppaselle niitä on kertynyt kaksi. Tolppasen mukaan on itsestään selvää, että kun istuu oppositiossa, eivät aloitteet mene läpi.
– Tavallaan koen, että se on hukkaan heitettyä aikaa. Sen sijaan kun pääsee puhumaan niistä asioista, joita pitää tärkeinä, silloin asiat tulevat esille ainakin isossa salissa, hän perustelee.
Keskustan Lasse Hautala on ollut syyskauden ajan Vaasan vaalipiirin aloitekuningas. Hänen nimissään on kaikkiaan 32 talousarvioaloitetta, joista valtaosa koskee pohjalaismaakuntien tiehankkeita. Vertailun vuoksi toiseksi eniten aloitteita eli 17 on Keskustan Mikko Savolalla.
Jonkin verran Hautalan aloitteiden määrässä on myös tilastoharhaa, sillä noin kolmasosa aloitteista on vaalipiirin kansanedustajien yhteisiä. Tilastomerkintä on kuitenkin Hautalalla, koska vaalipiirin edustajien puheenjohtajana hän on ollut niissä ensimmäisenä allekirjoittajana. Tästä huolimatta Hautala pitää kärkisijaa myös omissa aloitteissaan.
– Onhan toki näin, että kun kansanedustajat tekevät yleensä talousarvioon liittyen aloitteita noin 1200-1300 kappaletta vuodesta riippuen, niistä hyväksytyksi tulee ehkä vain kymmenkunta. Mutta se ei ole ainut syy, miksi talousarvioaloitteita tehdään. Niitä tekemällä saa saatettua tiedoksi myös alueella olevaa tierakentamisen tarvetta, koska aloitteet menevät ELY-keskuksille tiedoksi, Hautala perustelee.
Lakialoitteet harvassa
Alueemme kansanedustajat ovat tehneet lakialoitteita syyskaudella harvakseltaan. Ainoastaan Keskustan Mika Lintilä ja Tuomo Puumala sekä Kokoomuksen Janne Sankelo ja Perussuomalaisten Maria Tolppanen ovat saaneet aikaan lakialoitteen. RKP:n Lars-Erik Gästgivars sanoo, että häneltä valmistuu yksi lakialoite ensi vuonna, kun hän on saanut kerättyä sen taakse sata kansanedustajan nimeä.
– Yleensä lakialoitteet ovat sellaisia, että mikäli niissä ei ole sataa nimeä alla, niin ne eivät johda mihinkään. Ne menevät valiokuntaan, mutta sieltä ne eivät sitten etenekään. Sen sijaan lakialoite, jossa on vähän yli sata nimeä, on eri luokan aloite, koska silloinhan jo yli puolet kansanedustajista on sen lakialoitteen takana. Silloin on mahdollisuus, että se menee ehkä jollakin tapaa eteenpäin, Gästgivars sanoo.
Kansanedustajien aktiivuusvertailussa eivät ole mukana Kokoomuksen Markku Mäntymaa, RKP:n Ulla-Maj Wideroos eikä saman puolueen Mats Nylund pitkien poissaolojen takia. Myöskään ministereiden luvut eivät ole vertailtavissa, sillä he eivät voi tehdä kirjallisia kysymyksiä tai aloitteita. Myös ministereiden puheenvuorot ovat erityyppisiä kuin kansanedustajilla, sillä valtaosa puheenvuoroista kertyy vastauksista, joita ministerit antavat kyselytunneilla.
Ministereistä peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) on kertynyt syyskaudella eniten puheenvuoroja (69), valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle (sd.) niitä on kertynyt 42 ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) 30.
Tilastotiedot on kerätty eduskunnan verkkosivuilta 27.12.2013. Mukaan on otettu kaikki siihen mennessä palveluun kirjautuneet puheenvuorot, kirjalliset kysymykset ja aloitteet.
Lisätty viimeinen kappale 31.12.2013 klo 12.
Lisätty linkki eduskunnan sivuille 31.12.2013 klo 13