Mistä on kyse?

Loimaalla päätettiin marraskuussa tehdä kolmen miljoonan euron investointi Hirvikoskelle Opintien yläkouluun. Hirvikoskella sijaitseva alakoulu on ollut poissa käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi, ja investoinnin tarkoituksena on mahdollistaa alakoulun oppilaiden siirto Opintielle.

– Koulu on ollut pois käytöstä viime syksystä lähtien ja oppilaat ovat olleet evakossa ympäri Hirvikoskea eri tiloissa. Oli pakon sanelemaa, että jotain pitää tehdä, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Suominen.

Investointipäätöksen myötä tehtiin samalla investointikielto Alastaron yläkouluun. Alastaro liittyi Loimaaseen vuonna 2009. Nyt Alastarolla ollaan huolissaan oman yläkoulun säilymisen puolesta.

– Loimaahan on pinta-alaltaan suhteellisen laaja, 70 kilometriä reunasta toiseen. Esimerkiksi Alastaron periltä tulee hyvinkin 40 kilometriä tänne keskustaan, ja se olisi aivan kohtuuton matka esimerkiksi yläkoululaisten päivittäistä matkustamista ajatellen, sanoo alastarolainen kaupunginvaltuutettu Timo Kaunisto.

Hätiköity liitossopimus

Alastaron liittyminen Loimaaseen oli aikoinaan kiistanalainen kysymys, ja Kauniston mukaan jakolinjoja on näkyvissä edelleen. Vaikka elämään Loimaan osana on sopeuduttu, koulukysymyksissä keskustelu Alastaron asemasta on ollut vilkasta.

– Kyllä sitä hyvin tarkkaan seurataan, miten alastarolaiset tässä uudessa kaupungissa pärjäävät ja miten reuna-alueiden asioihin kiinnitetään huomiota.

Loimaalla ei kuitenkaan olla huolissaan siitä, miltä nyt tehdyt päätökset näyttävät mahdollisten tulevien Loimaaseen liittyvien kuntien silmissä.

– Kunnallista päätöksentekoa ei pysty tekemään markkinoimalla ulospäin vaan jokainen kunta toimii omien tarpeidensa mukaisesti ja vastaa tietysti omien palveluidensa rakentamisesta. Toivotaan kuitenkin, että Loimaan päätöksiä ymmärretään, Suominen sanoo.

Alastarolaisten mieliä hiertää myös päiväkoti, jota varten alastarolaisille luvattiin rahaa liitossopimuksessa. Nyt näyttää siltä, että Alastaron päiväkotia ei toteuteta kunnallisena vaan yksityisenä.

– Asiat pitää liitossopimuksessa yksilöidä hyvin tarkkaan. Jos jälkiviisaita ollaan, pienellä hiomisella ja asioiden selvittelyllä ja vähemmällä kiireellä tällaisilta ristiriidoilta olisi vältytty, Kaunisto sanoo.

Jaana Tapio