Mistä on kyse?
Kunnallispolitiikan ykköspuolue pysyy helposti paikkakunnalla samana tai sitten on kaksi pääpuoluetta, jotka vuorottelevat.
- Poliittinen kulttuuri muuttuu varsin hitaasti, myös paikallinen poliittinen kulttuuri, sanoo valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.
- Maksimoidakseen äänen vaikutuksen äänestäjä voi haluta äänestää suurinta puoluetta, koska sillä yleensä on eniten vaikutusvaltaa kunnallispolitiikassa. Kunnan suurin puolue voi siten olla "yleispuolue", joka kerää kannatusta laajalti koko kunnasta eikä pelkästään puolueiden perinteisistä äänestäjäryhmistä.
Kuntavaaleissa äänestetään mielellään "tuttua ihmistä".
- Kunnallisvaaleissa äänestetään eduskuntavaaleja vahvemmin henkilöä kuin puoluetta. Vaikka äänestäjien liikkuvuus on lisääntynyt, valtuutetun tuntemisella on merkitystä, jolloin ehdokasta ei vaihdeta helposti vaaleista toiseen. Tämä omalta osaltaan ylläpitää kunnan puoluerakenteen jatkuvuutta.
Kaupunkikohtaisia eroja
Pelkästään suomalaisten kaupunkien ykköspuolueita tarkastelemalla nousee esiin merkittäviä eroja. Vasemmistoliitto on poliittisen päätöksenteon voimapuolue esimerkiksi Kemissä. Keskusta puolestaan jyllää muun muassa Rovaniemellä ja Oulussa. Kokoomus pitää valtaa esimerkiksi Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Demarivetoisia kaupunkeja ovat muun muassa Joensuu ja Mikkeli.
- Varsinkin suurissa kaupungeissa sdp ja kokoomus ovat pitkään olleet kaksi suurinta puoluetta, mikä selittyy sillä, että suurten teollisten työpaikkojen työntekijät ovat perinteisesti äänestäneet sosiaalidemokraatteja ja yritysten ja julkisen sektorin toimihenkilöt kokoomusta. Keskeinen selittäjä on siten elinkeinorakenne.
- Vähitellen nämä puolueet ovat muuttuneet yleispuolueiksi, joiden äänestäminen ei enää samassa määrin kuin aiemmin liity äänestäjän omaan ammattiin, toteaa Ruostetsaari.
Miksi keskusta ja vasemmistoliitto jylläävät pohjoisessa?
- Pohjois-Suomessa on perinteisesti vallinnut lähes kaksipuoluejärjestelmä, jossa vahvimpia puolueita ovat maalaisliitto (keskusta) ja skdl (vasemmistoliitto).
- Oulun esimerkki osoittaa, että elinkeinorakenne ei selitä kokonaan puolueiden kannatusta, koska Oululla on vahva teollinen perinne. Keskustan asemaa Oulussa on pönkittänyt sen muuttuminen maalaisväestön puolueesta yleispuolueeksi, jonka äänestäminen on antanut mahdollisuuden vaikuttaa kaupungin kunnallispolitiikkaan.
Kokoomusvetoinen Tampere ja demarivetoinen Joensuu
Tampereen kunnallispolitiikassa voimakkain puolue on nykyisin kokoomus, vaikka kaupungilla on vahva työläismenneisyys.
- Tampereen elinkeinorakenne on perinteisesti nojautunut suurteollisuuteen. Vähitellen suurten teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt ja toimihenkilöväestön määrä on kasvanut koulutussektorin laajentumisen ja informaatioteknologiaaa edustavien yritysten määrän kasvun seurauksena.
- Vihreiden tulo Tampereen kunnallispolitiikkaan on myös sekoittanut perinteisen "aseveliakselin" eli demareiden ja kokoomuksen yhteistyökuvioita, sanoo professori.Joensuu puolestaan on ollut perinteisesti demarivetoinen ja on sitä edelleen. Kaupungissa oli pitkään suuri saha, joka tuhoutui 1990-luvulla tulipalossa. Varakkaita kauppiaita on ollut kaupungissa vähän.
- Teollisten työpaikkojen katoaminen syö vasemmiston kannatusta, mutta sen rapautumista ehkäisee kunnan vähäinen yrittäjyyden perinne ja toimihenkilöväestön pienuus, toteaa Ilkka Ruostetsaari.
Joensuulainen historioitsija ja tietokirjailija Heikki Tarma puolestaan näkee demareiden historialliselle vahvuudelle kaupungissa yksityiskohtaisemmankin syyn:
- Joensuuhun ei ole kehittynyt suurkauppiasperinnettä, vaan täällä on ollut enemmänkin pienkauppiaita ja käsityöläisiä. Perinteisesti tämä ryhmä on tukenut sosiaalidemokraatteja, sanoo Tarma.