Hallitus päätti elokuussa, että marraskuussa se nujertaa kestävyysvajeen. Marraskuun lopussa on tarkoitus kertoa, miten rakenteita uudistetaan ja miten kuntien tehtävät kevenevät miljardin arvosta.

Kuntien toimintamenot ovat vuodessa noin 40 miljardia. Tavoiteltava miljardin säästö on siis pari prosenttia. Erityisesti kokoomus korostaa, että 500 lakisääteisessä tehtävässä on myös niitä, jotka eivät ole tätä päivää. Demareiden kansanedustajista jotkut sanovat, että miljardi on vain hihasta vetäisty tavoite.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.), valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) paineet ovat nousussa. Sellaiseen mahalaskuun ei ole varaa, että karsintalistaa ei syntyisikään. Mutta kaikkien hallituspuolueiden yhteistä näkemystä ei vielä ole.

- Epäilen, että niin isoa summaa sieltä ei ole löydettävissä, jos samalla pidetään huolta siitä että peruspalvelut säilyvät, ryhmäpuheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) arvioi.

- Kyllä se on ihan realistinen, ja se on vakavasti asetettu päämäärä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) sanoo.

Toimeentulotuen jakaminen Kelalle?

Ministeriöiden listalla on hallituksen arvioiden mukaan oikeansuuntaisia karsimisehdotuksia - mutta ne eivät tuo miljardia vuoden 2017 loppuun mennessä. Ministeriöiden säästöehdotukset toisivat ehkä 100 - 250 miljoonaa.

Konkreettisimmasta päästä on STM:n ajatus siirtää toimeentulotuen perusosan maksatus kunnilta Kelalle. Kelalla tarvittavat tiedot ovat valmiina, joten kunnilta vapautuisi työvoimaa muuhun sosiaalityöhön. Säästöksi lasketaan 54 miljoonaa.

Esitystä kuitenkin epäillään esimerkiksi kokoomuksessa ja SDP:ssä. Jos kukaan ei tapaa silmästä silmään perusosan saajia, toimeentulotuki on pelkkä automaatti. Toisaalta perusosa on lakisääteinen. Harkinnanvaraisten tukien jaon hoitaisi edelleen kunta.

Hallitus haluaa säästää peruspalvelut

Elokuussa esitetystä suunnitelmasta muutama asia toistuu hallituspuolueiden puheissa: säästöä löytyisi keventämällä kelpoisuusvaatimuksia, höllentämällä määräaikoja ja luopumalla joistakin velvoitteista - tästä esimerkkinä mainitaan esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa.

Kaikki hallituspuolueet sanovat, että kuntalaisille on taattava keskeiset peruspalvelut. Toisaalta juuri niihin kunnissa kuluvat suurimmat rahat, ja niistä aiotaan säästää eniten.

Hallituksen itselleen asettama aikaraja on marraskuun lopussa. Nyt säästölistaa työstää valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama valtiovarainministeriön työryhmä, jonka ehdotuksen hallituspuolueet saavat käsiinsä ensi viikolla.