Hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelevät keskushallinnon uudistusta perjantaina.
Virkkusen mukaan uudistuksen tarkoitus on poistaa päällekkäisyyksiä ja lisätä tehokkuutta. Ensimmäisessä vaiheessa halutaan yhdistää ministeriöiden hallinto- ja tukipalveluja.
- Keskushallinnossa on suuret uudistustarpeet. Ministeriöt eivät toimi yhtenäisesti ja poikkihallinnollisesti. Esimerkiksi ministeriöiden käännöspalveluja on pitkään yritetty yhdistää. Tällä hetkellä meillä tehdään samat asiat kaksitoista kertaa, joka ministeriössä erikseen, Virkkunen sanoo.
Kuntaministeri katsoo, että Suomeen tulisi lopulta perustaa ministeriöiden tilalle yksi yhtenäinen valtioneuvostovirasto. Virkkunen näkee hallinto- ja tukipalvelujen yhtenäistämisen ensimmäisenä askeleena kohti valtioneuvostovirastoa.
- Esimerkiksi Ruotsissa toimii yksi valtioneuvostovirasto. Se on pidemmän tähtäimen tavoite, johon Suomenkin pitäisi vähitellen siirtyä.
Valtioneuvostovirastossa ministeriöistä muodostettaisiin yksi yhtenäinen virasto ja työntekijät olisivat samalla palkkalistalla. Hallitus olisi henkilöstön työnantaja ja voisi siirrellä työvoimaa vapaammin haluamaansa suuntaan.
- Ministeriöissä noin 700 työntekijää tekee sentyyppisiä työtehtäviä, jotka voisi hoitaa yhtenäisesti, Virkkunen arvioi.
Tässä mallissa ministeriöiden yhteiset määrärahat niputettaisiin yhteen ja hallitus voisi päättää niiden käytöstä.
Virkkunen haluaa selvittää myös sitä, voisiko valtioneuvostolla olla enemmän mahdollisuuksia päättää toimintansa rakenteesta. Tällä hetkellä ministeriöiden muutokset vaativat eduskunnan päätöstä.
- Olisi syytä pohtia, pitäisikö siirtyä samanlaiseen toimintatapaan kuin muissa Pohjoismaissa eli valtioneuvosto voi itse päättää rakenteestaan ja ministeriöistään, Virkkunen sanoo.
Tuomiojalta rajua kritiikkiä
Arvostelijat pitävät yhden valtioneuvostoviraston mallia vallansiirtona pääministerin peukalon alle. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) suhtautuu kriittisesti Virkkusen visioihin.
- Tässä on ollut pyrkimyksenä hyvin pitkälle menevä vallan keskittäminen pääministerin kansliaan. Toki järjestelmää voidaan parantaa, ja on monia alueita, joissa on varmasti järkevää keskittää enemmän. Mutta en voi millään tavalla kannattaa tällaista keskitettyä mallia, jossa ministeriöiden toimintamäärärahat koottaisiin yhteen. Tästä ei ole minkäänlaista yhteisymmärrystä, Tuomioja sanoo.
Ulkoministeri arvostelee keskushallinnon uudistushankkeen valmistelua jopa hyvän hallintotavan vastaiseksi. Hänen mukaansa valtioneuvoston kanslia on ajanut hanketta eteenpäin "kuin käärmettä pyssyyn".
- Esimerkiksi kansliapäälliköt eivät ole saaneet tietoa siitä, missä mennään. Palautetta ei ole otettu huomioon millään tavalla. Esityksiä on arvioitava avoimesti yhdessä eikä niin, että ne tehdään jossain pienessä huoneessa valmiiksi. Valmistelun eteenpäinvieminen ei ole ollut hyvää hallintoakaan.
Kansliapäälliköiden rooli syynissä
Henna Virkkunen haluaa selvittää myös valtiosihteereiden ja kansliapäälliköiden toimenkuvaa.
- Kun poliittinen valtiosihteerijärjestelmä luotiin, tarkoitus oli mahdollisesti myöhemmin luopua kansliapäälliköistä tai muuttaa roolia enemmän hallintopäällikön suuntaan. Näin ei ole käynyt. Ministeriöiden ylimmässä johdossa voi sen takia olla päällekkäisyyttä ja epäselvää työnjakoa.
Virkkusen mielestä kansliapäällikön työnkuva voisi olla lähempänä hallintojohtajan työtä , jos ministeriöissä on myös valtiosihteerit.
Tavoitteena on, että ministeriöiden hallinto- ja tukipalvelut olisi yhtenäistetty vuoden 2015 alkuun mennessä.
Lisää aiheesta illan A-studiossa TV1 21.05.