Nykypolville Johannes Virolaisesta tulee mieleen Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan 1990-luvulla esittämät sketsiihahmot, Johannes ja Kyllikki.
Virolaisen 100-vuotismerkkivuoden kunniaksi tehdyssä juhlakirjassa Virolaisen todellista uraa käydään läpi keskustavaikuttajien ja aikalaisten silmin.
Virolainen muistetaan maalaisliitto-keskustapuolueen pitkäaikaisena puheenjohtajana ja kovana punamultamiehenä. Uraa sävytti kamppalu puolueen ns. K-linjaa vastaan ja lopulta välirikko presidentti Urho Kekkosen kanssa.
Maakuntayliopistojen perustaja
Virolainen ehti olla eduskunnassa 42 vuotta ja yli 6000 päivää ministerinä. Hän toimi pääministerinä, ulkoministerinä, valtiovarainministerinä ja maatalousministerinä.
Opetusministerinä Virolainen toimi useampaan otteeseen, mutta kausi 1968-1970 vaikutttaa yhä nyky-Suomeen. Silloin ryhdyttiin laajentamaan yliopistoverkkoa maakuntiin. Perustettiin Kuopion ja Joensuun korkeakoulut sekä Vaasan kauppakorkeakoulu.
Virolainen ajoi peruskoulu-uudistusta, vaikka osa omasta puolueesta vastusti tätä vasemmiston ajamaa koulureformia.
Karjalaissyntyinen Johannes Virolainen osasi itse useita kieliä. Hän oli vahva pohjoismaisuuden ja ruotsin kielen puolustaja. Virolaisen opetusministerikaudella ruotsin kielestä tuli pakollinen oppiaine peruskouluun.
Virolainen oli saanut kielipoliittista oppia presidentti J.K. Paasikiveltä. Presidentti oli sanonut että, ellei Suomessa puhuttaisi ruotsia, täällä voitaisiin joutua puhumaan jotakin toista kieltä.
- Se toinen ei olisi espanja, Virolaisen oppi-isä oli sanonut.