Pohjoismainen ja suomalainen käytäntö on poikkeava, koska kokonaistulojen ja varallisuuden määrä ovat julkisia. Kansainvälisesti yksityishenkilön taloudelliset asiat ovat yksityisiä, arvioi Kimmo Sasi.
- Nyt julkiset verotiedot jättävät aika paljon piiloon. Verottomat osingot eivät tule näkyviin, isot perinnöt eivät tule näkyviin, Kari Uotila puolestaan listasi.
”Meillä on kateuden kulttuuri”
Uotilan mielestä puheet suurituloisten kadehtimisesta eivät pidä paikkaansa. Puhe kateusverosta on propagandaa.
- Ihmistä tuolla kadulla kiukuttaa se, että joku maksaa valtavan isoista tuloista veroja pienellä prosentilla. Ei se ole kateutta. Se on epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, sanoi Uotila.
Sasin mukaan Suomessa on kateuden kulttuuri, jonka tilalle pitäisi saada amerikkalainen kulttuuri.
- Sellainen, että menestymistä arvostetaan ja ollaan tyytyväisiä siitä, että jollain on suuret tulot. Hän maksaa myös suuret verot, jotka voidaan käyttää sitten muiden ihmisten hyväksi.
Verotietojen seuraaminen on sosiaalista kontrollia
Sasin mielestä sosiaalinen kontrolli suunnataan nykyään suurituloisiin ja verojen välttäjiin.
- Koska meillä on myös sosiaaliturvassa väärinkäyttäjiä, niin pitäisikö olla kaikkien nähtävissä paljonko yhteiskunta maksaa toimeentulotukea? Pitäisikö kontrolloida hakeeko joku väärällä perusteella sosiaalitukia? Se olisi melkoinen askel, jos tähän mentäisiin. Pidetään nykyinen järjestelmä.
Isot rahat liikkuvat verotuksen puolella, muistutti Uotila.
- Euroopassa aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron menetykset ovat arviolta tuhat miljardia.
- Pitäisikö jokaisen palkka sitten olla julkisesti tiedossa, heitti Sasi takaisin.
Uotilan mukaan tavallisen duunarin palkat voi tarkistaa työehtosopimuksesta.
- Aika hyvin me tiedetään mitä siivooja hankkii ja mitä levyseppä hankkii. Ja mitä kansanedustaja hankkii. Ei siinä minun mielestä mitään pahaa ole, että palkkatiedot ovat yleisellä tasolla aika julkisia.