Tästä on kyse
"Tuli mieleen kalareissulla tapahtuva liukkaan matikan kiinniotto veneen pohjalta: luikertelloo ja luikertelloo". Tekstinäyte ei ole savolaisen perinneyhdistyksen historiikista, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen käsittelystä eduskunnasta. Äänessä ollut kuopiolainen perussuomalaisten edustaja Pentti Oinonen on niitä edustajia, jotka antavat murretaustansa kuulua myös eduskuntatalon seinien sisäpuolella.
- Minulle murteella puhuminen on luonnollinen asia ja jopa tietoinen valinta. Osaan kyllä puhua kirjakieltäkin mutten välttämättä halua, Oinonen selventää savolaista puheenparttaan.
Suomen kielen professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että yleinen ilmapiiri on muuttunut Suomessa sallivammaksi murteiden suhteen. Urheilijat ja Idols-tähdet ovat käyttäneet murretta avoimesti julkisuudessa ja kirkoissa on järjestetty murteellisia saarnoja. Ilmiö voi näkyä myös eduskunnassa.
- Murteet eivät ole enää mikään erikoisuus julkisuuden henkilöillä. Se on piristävää ja värikästä ja luulen että se edistää murteiden asemaa, kun ihmiset kuulevat julkisuuden henkilöiden puhuvan niitä.
Jyväskylän yliopiston valtio-opin professori Kari Palosen mielestä murteella puhuminen voi olla nykyään eduskunnassa hyväksyttävämpää kuin aiemmin. Samaan aikaan edustajien akateemistuminen on kuitenkin vähentänyt murteisiin turvautumista.
- Tai sitten jotkut briljeeraavat kansanomaisuudellaan niin kuin Oinonen esimerkeissä, hän kommentoi.
"Ei voi murre uskottavuutta viedä"
Eduskuntapuheita säätelee perustuslaki, ja sen hengessä edustajan tulee käyttäytyä arvokkaasti ja toista henkilöä loukkaamatta. Puhemies Eero Heinäluoman (sd.) mukaan murteen käyttö puheessa on sallittua, varsinkin kun se on luontevaa ja vastaa henkilön persoonaa. Heinäluoma mainitsee nykyeduskunnan ahkerimpana murteenkäyttäjänä keskustalaisen Eeva-Maria Maijalan Lapista.
Maijalan puhetavasta nousi viime vuonna pieni kohukin, kun kuopiolaisen perussuomalaisten edustajan Kimmo Kivelän tulkittiin pilkkaavan kollegansa orajärveläistä nuottia. Tapaus ei saanut sodankyläläistä edustajaa vaihtamaan yleiskieleen – hän kertoo luvanneensa vaalikampanjassaankin pitää kiinni lappilaisuudestaan.
- Muutamat lappilaiset ovat kertoneet pelkäävänsä ettei minua oteta vakavasti, kun en esitä asioitani kirjakielellä. Jotkut vanhemmat lappilaiset naiset ovat sanoneet, että olisi hienompaa, fiksumpaa ja asiallisempaa esittää asiat yleiskielellä, Maijala sanoo.
Itse Maijala ei usko murteella puhumisen vievän kansanedustajalta uskottavuutta. Samoilla linjoilla ovat Pentti Oinonen ja suomussalmelainen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.), joka palkittiin kotimaakunnassaan Kainuussa jopa vuoden puhujana. He myös sanovat saaneensa murteella puhumisesta myönteistä palautetta.
- Ei voi murre uskottavuutta viedä. Sisältö puheessa kylläkin, Kyllönen sanoo.
Jos pääministeri Katainen viäntäisi?
Murteita tutkinut professori Marjatta Palander arvioi, että murteellisuus kuuluu läpi maakunnista tulevilla edustajilla usein heidän tiedostamattaan. Eduskunnan tasoisessa laitoksessa oletus on, että tilanteet ovat muodollisia ja puhe sen mukaista. Kaikkein korkeimmissa asemissa toimivien poliitikkojen suusta kuultuna murre voi huvittaa ja oudoksuttaa.
- Vaikea kuvitella, että esimerkiksi (siilinjärveläislähtöinen) pääministeri Jyrki Katainen alkaisi puhua pohjoissavolaisella murteella. Häneen on niin vakiintunut sellainen hyvin muodollinen puhetapa.
Palanderin mukaan myös puoluetausta voi näkyä siinä, käyttääkö edustaja murretta vai ei. Hän itse pitää esimerkiksi perussuomalaisia puolueena, joka voi olla muita alttiimpi rikkomaan rajoja myös kielenkäytössä.
- Voi olla että se on sitä pientä kapinaa myös kielen osalta. Halutaan näyttää tietoisesti, että puhun samaa kansankieltä, jota minua äänestäneet puhuvat.