Päähallituspuolueet SDP ja kokoomus ovat tukkanuottasilla jo kertaalleen sovitusta asiasta. Oppivelvollisuususiän nostamisesta päätettiin hallituksen rakenneuudistuspaketissa. Pitkä oppivelvollisuus on aina ollut nimenomaan SDP:n lempilapsi.
Uudistuksella halutaan vähentää nuorten syrjäytymistä. Yhden nuoren syrjäytymisen on laskettu maksavan yhteiskunnalle 750 000 euroa. Kokoomus ei kuitenkaan usko, että ongelmat ratkeavat oppivelvollisuusikää peukaloimalla.
- Se on liian mekaaninen ratkaisu. Oppilaat tarvitsevat enemmän henkilökohtaista opastusta. Meillä on opinto-ohjaajia ja muista alan asiantuntijoita, jotka voivat opastaa nuorta. Koulupudokkaita on jo yläastella, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.)
Pitemmät työurat tavoitteena
Oppivelvollisuuslaki koskee kaikkia. Käytännössä ylimääräinen kouluvuosi tulisi pakolliseksi niille, jotka eivät ole päässeet peruskoulun jälkeen esimerkiksi lukioon tai ammattikouluun. Tämä tarkoittaisi vuosittain alle 10 prosenttia ikäluokasta, noin 3 500 nuorta.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) ihmettelee, miksi kokoomus panee kapuloita rattaisiin juuri nyt.
- Olemme halunneet tämän rakennepoliittisen paketin osaksi ja toivomme, että pidämme siitä kiinni, Kiuru sanoo.
Rakennepaketti pyrkii takaaman sen, että työurat pitenevät ja Suomen velkaantuminen loppuu. Kokoomus kiistää väitteet lipeämisestä tai vastuun pakoilusta.
- Tärkeätä on, se että rakennepaketti saadaan toteutettua. Pitää tehdä kuitenkin päätöksiä, jotka tuottavat tulosta, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.
Hintalappu auki
Kiistaa käydään myös siitä, päättävätkö oppikirjojen valinnasta opettajat vai valtio. Uudistuksen hintalappukin on vielä epäselvä. Opetusministeri Kiurun mukaan julkisuudessa liikkuvat väitteet sadoista miljoonista ovat vahvasti liioiteltuja.
- En aio käydä tätä kustannuskeskustelua nyt. Nämä sadat miljoonat ovat täysin henkeäsalpaavia ja käsittämättömiä, opetusministeri sanoo.
Oppivelvollisuuden nostamista valmistellaan opetusministeriössä. Valmis suunnitelma hintalappuineen esitellään lokakuun lopussa hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle.