Aiemmin liikenneministerinä toiminut Anu Vehviläinen (kesk.) halusi tietää, milloin laajennustyöt käynnistyvät Helsinki-Vantaalla ja mitä on tarkoitus tehdä maakuntakenttien parantamiseen luvatuilla 100 miljoonalla eurolla.
- Kun tehdään näin isolla kädellä tällainen pääomitus, niin sitä suuremmalla syyllä meidän täytyy tietää, mitä ja millä aikataululla tällä rahoituksella tehdään.
- Tämä ei kyllä ole klassinen elvytyshake, koska emme tiedä, milloin se lapio siellä tipahtaa ja kolahtaa maahan, painotti Vehviläinen.
Vehviläinen myös tivasi ovatko hallitus ja Finavia sitoutuneet siihen, että Finavian lisärahoituksen myötä Suomen nykyinen lentoasemaverkosto säilytetään
Pylly edellä puuhun
Arvostelua menettelytavalle tuli myös hallituksen omista riveistä. Esko Kurvisen (kok.) mielestä ensin olisi pitänyt laatia koko maata koskeva lentoliikennestategia ja tehdä päätöksiä siitä, mikä on Finavian tehtävä jatkossa.
- Tässä tilanteessa ei näe, että tällä 200 miljoonalla on nopeita työllistäviä vaikutuksia. En vastusta pääomittamista mutta ehkä se olisi voitu viedä normaalibudjetin kautta.
Keskustan Mauri Pekkarinen oli samoilla linjoilla. Hän piti Finavian pääomittamista sinänsä hyvänä esityksenä mutta sitä ennen olisi tarvittu hallitukselta laajempia linjauksia.
- Nyt mennään niinkuin pylly edellä puuhun, sanoi Pekkarinen.
Pekkarinen muistutti, että Finavia on samaan aikaan maksukorotuksillaan ajamassa alas Jyväskylän lentokentän kaupallisen liikenteen. Kansanedustajat nostivat keskustelussa esiin myös muun muassa Oulun, Porin ja Tampereen lentokenttien tulevaisuuden.
Lykkäykseen ei varaa
Antti Lindtman (sd.) hiilestyi erityisesti keskustan kansanedustajien puheista. Hänen mielestään Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennusta ei voida lykätä lentoliikennestrategian valmistumisen jälkeiseen aikaan.
- Tässä talous- ja työllisyystilanteessa siihen ei kuulkaa ole varaa. Suomea uhkaa työttömyyskriisi. Kaikki ne investoinnit mitä pitää tulevaisuudessa tehdä niin niitä kannattaa nyt nopeuttaa ja tämä on yksi niistä.
Keskustelussa muistutettiin, että Helsinki-Vantaan tuotoilla voidaan jatkossakin tukea tappiollisia maakuntakenttiä mikäli näin polittisesti päätetään.
Ei toteudu nopeasti
Koska valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei ollut paikalla vastaamassa kansanedustajien kysymyksin joutui valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) sen tekemään.
- Täytyy sanoa, että tämä 200 miljoonaa on ensinnäkin suuri summa ja se on tullut jossain määrin yllättäen. Voidaan kysyä, onko se sopiva lisäbudjetissa. Mutta on kuitenkin katsottu, että se on tarkoituksenmukaista.
Sasi sanoi, että valtiovarainvaliokunta joutui pyytämään lisäselvityksiä Finavialta siitä mitä yhtiö aikoo tehdä. Tarkoituksena on muun muassa laajentaa kakkosterminaalia, rakentaa lisää laajarunkokonepaikkoja ja lisätä matkustajasiltoja.
- Kustannusarvoita ei miltään osin ole esitetty. Täytyy sanoa, että nyt ollaan aloittamassa vasta suunnittelua ja toteutus ei tule tapahtumaan kovin nopeasti vaan aika pitkän ajan kuluttua kaiken kaikkiaan.
Vaikka lentoasemaverkon kohtalo on vielä ratkaisematta Sasi uskoo, että Finavian vahvistaminen ja Helsinki-Vantaan laajentaminen johtaa siihen, että myös muita kenttiä on helpompi kehittää.