Kuntien eripurat huolestuttavat Etelä-Savon maakuntaliitossa. Viimeksi Savonlinna ilmoitti haluavansa oman sote-alueensa kommentoidessaan sosiaali- ja terveysministeriön sote-järjestämislakia. Savonlinnan kaupunginhallituksen antamassa lausunnossa Etelä-Savon yhteistä maakuntamallia ei harkita edes vaihtoehtona. Varavaihtoehtoina Savonlinna pitää Pohjois-Karjalan soteen tai Etelä-Karjalan soteen liittymistä.
Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) peräänkuuluttaa yhteistyötä kuntien välillä.
- Tietenkin olen pettynyt siitä, että Savonlinnan toissijaiset vaihtoehdot suuntautuu muualle kuin maakunnan sisälle, eikä Savonlinna-Mikkeli -yhteistyön vahvistamiseen, Toivakka kertoo.
- Sote-alue kysymys on niin suuri, että tässä tarvitaan neuvonpitoa ja aika pikaisesti. Uskoisin, että tilanne on neuvotteluilla hoidettavissa, Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) miettii.
Savonlinnan lausunnon perusteluja ei purematta niellä
Savonlinna kaupunginhallitus perusteli valintojaan muun muassa taloudellisilla seikoilla. Kaupunginhallituksen antamassa lausunnossa ehdotetaan, että Mikkelin keskussairaalaan varatut 100 miljoonan euron investoinnit jäisivät koko maakunnan maksettavaksi maakunnallisen sote-alueen mallissa. Savonlinnan keskussairaalassa taas ei vastaavaa investontitarvetta ole, eikä vastaavanlaisia ongelmia tulisi ehdotettujen selvityskumppaneiden kanssa.
- Kriteerit ovat oikeat. Kustannuksellisesti kaksi sote-piiriä olisi parempi kuin yksi laajempi sote-piiri. Silloin pitäisi tehdä investointeja Mikkelin suunnalle, sanotaanko merkittäviä investointeja. Minun lähtökohtani asiassa on, että maakunta pidetään yhtenäisenä, Wuorinen arvioi.
- Olen kuullut taloudellisia laskelmia ja olen eri mieltä taloudellisista vaikutuksista ja rasitteista, mitä Mikkelin suuntaan on arvioitu. Mikkelissä on toki tarvetta investoinneille, mutta niiden tarkoitus on pitkällä tähtäimellä laskea erikoissairaanhoidon kustannuksia. Se on tulevaisuuden kannalta positiivista, ja tulee laskemaan käyttökustannuksia, Toivakka taas vastaa.
Riski maakunnan hajoamiselle olemassa
Sekä Toivakka että Wuorinen ovat samaa mieltä siitä, että kahden soten maakunta ei ole mitenkään poissuljettu vaihtoehto. Huolena kuitenkin on, että erimielisyydet lisäävät riskiä maakunnan hajoamisesta.
- Maakunnan miehenä toivon, ettei tämänlaista tilannetta synny, mutta riski on olemassa, Wuorinen puntaroi, ja muistuttaa että tilanteen vakavuus pitäisi tajuta viimeistään nyt.
- Linjauksessa on tietenkin vasta kyse kunnan lausunnosta järjestämislakiin, jota toki kunnioitetaan. Kunnat kuitenkin jättävät tässä vaiheessa vasta sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnot siitä, kenen kanssa sote-yhteistyötä halutaan jatkossa tehdä. Nämä ovat suuntaa antavia lausuntoja, joiden pohjalta lainsäädäntötyö aloitetaan, Toivakka toppuuttelee.
- Toki eripuraiset lausunnot on aina pahasta ja hidastaa kiireellistä sote-palveluiden kehittämistyötä. Mitä kauemmin ollaan eri puolilla ja kinastellaan, niin sitä enemmän näistä maksavat asukkaat.