Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kehottaa keskussairaaloita auttamaan terveyskeskuksia. Risikko on huolestunut perusterveydenhuollon hoitoonpääsyajoista. Ministerin mukaan yhteistyötahojen on toimittava nyt, kun kunnissa on vielä asukkaita, joita hoitaa.
– Kun perusterveydenhuoltoon pääsee, niin hoito on hyvää, mutta siinä se ongelma juuri on. Peräti 80 prosenttia suomalaisista asuu sellaisella terveyskeskusalueella, missä pitää odottaa yli kaksi viikkoa joko lääkärin tai hoitajan vastaanottoa. Se on kyllä liian pitkä aika, varsinkin, jos on joku sellainen sairaus, joka etenee nopeasti, ministeri Paula Risikko kritisoi ei-kiireelliseen hoitoon pääsyn hitautta.
Yhteistyöstä puuttuu kunnianhimo
Terveydenhuoltolaki velvoitti jo pari vuotta sitten erikoissairaanhoidon auttamaan perusterveydenhuoltoa. Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat tehneet suunnitelmia yhteistyön syventämisestä.
Ministerin mukaan lain velvoite ei ole toteutunut, ja yhteistyösuunnitelmista puuttuu kunnianhimo. Suunnitelmapaperit ovat Risikon mukaan vain nykyhetken kuvauksia.
– Nyt kun kunnilla on tiukka tilanne taloudessa ja tällä taloustilanteella on vaarana vaikuttaa koko terveyhuoltoon, pitää laittaa hynttyyt yhteen. Ei kannata odottaa, että tulee joku sote-uudistus. Se uudistustarve on nyt, ministeri napauttaa.
Kuinka nopeasti terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat pitäisi päivittää.
– Ne pitäisi olla valmiit jo tänään!
Erikoisalojen lääkäripula jarruttaa yhteistyötä
Kaikissa sairaanhoitopiireissä toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveysdenhuollon yhteistyötä kehittävät yksiköt. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tätä yksikköä johtaa ylilääkäri Matti Rekiaro. Rekiaro pitää Risikon vaateita oikeutettuina, mutta vaikeina toteuttaa.
– Erikoisaloja on kymmeniä ja monet niistä kärsivät erikoislääkäripulasta, joka on valtakunnallisestikin pahenemassa. Siinä tilanteessa ei ole mahdollisuuksia siirtää työvoimaa merkittävässä määrin terveyskeskuksiin, koska sinä aikana jonot kasvaisivat täällä sairaalassa tai vastaavasti potilaat siirtyisivät lääkäreiden mukana terveyskeskuksiin. Silloin se ei suoranaisesti terveyskeskusten hoitoonpääsytilannetta helpota, Rekiaro pohtii.
Etelä-Pohjanmaalla ei-kiireellinen hoitoonpääsy ontuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan etenkin Seinäjoella, Järvi-Pohjanmaalla ja Suupohjassa.
– Jos tulevaisuudessa siirrymme vaikkapa Etelä-Pohjanmaan osalta yhteiseen sote-alueeseen, löydämme varmasti uusia keinoja tämän yhteistyön ja haasteiden selättämiseen, koska ongelmat ovat yhteiset. Silloin kyse on paljolti työn ja voimavarojen siirtämisestä ja sijoittamisesta järkeviin paikkoihin, Matti Rekiaro uskoo.
THL on julkistanut perjantaina oman "Jonottamatta hoitoon" -aloitteensa perusterveydenhuollon saavutettavuuden parantamiseksi. THL:n aloite perustuu monipalvelulliseen tuottajamalliin.