Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) toteaa, että kuntien ja kuntalaisten tulisi ensisijaisesti itse miettiä keskenään yhteisyökuviotaan ja liitosselvitysten tekemistä. Jos vapaaehtoisin toimin ei edetä, hallituksen pari viikkoa sitten tekemän linjauksen mukaan suurilla kaupunkiseuduilla voitaisiin ottaa pakkopykälät käyttöön.
– Mutta, tässä on monta mutkaa matkassa. Ensinnäkin täytyy muistaa, että tämä lähtee jatkovalmisteluun. Hallitus puhuu suurista kaupunkiseuduista, nyt syksyn aikana tulee nähtäväksi, tuleeko tämä koskemaan myös muita seutuja. Se on vielä avoin kysymys, siitä ei ole vielä keskusteltu hallituksen sisällä.
Hallituksen alkuperäinen linjaus koski 12 kaupunkiseutua, muttaSuomen Kuvalehdenmukaan valtiovarainministeriön kuntaosastolla olisi valmisteltu laajempi malli. Se koskisi jopa 21 kaupunkiseutua ja 61 kuntaa. Mukaan mahtuu esimerkiksi ministeri Henrikssonin kotikaupunki Pietarsaari, johon ollaan liittämässä Luodon ja Pedersören kuntia. Hallituksen esittämä malli kansanäänestyksestä,jossa keskuskaupunki ja pienemmät ympäryskunnat olisivat samaa vaalipiiriä, on kuntien itsehallinnon kannalta ongelmallinen.
– Itse näen sen niin, että perustuslakivaliokunnan kannalla on erittäin suuri merkitys. Sitä pitää hallituksenkin pohtia ennen kuin esitystä viedään eduskuntaan. Yleensä on ollut niin, että uudistus, jossa yksi kunta saisi päättää pienemmän puolesta, ei ole perustuslakivaliokunnassa menestynyt. Nyt on aika pohtia olisiko kansanäänestys mahdollinen tällä tavalla kuin tässä strategiapaperissa on linjattu. Siihen ei varmaan kukaan tänä päivänä pysty vastaamaan, pohtii Henrikksson.
EU-tuista uusi kielikiista?
Pohjanmaalla on jo ennätetty kummastella esitystä keskittää päätäntävalta EU:n rakennerahastotuista vain neljään ELY-keskukseen. Esityksen mukaan pohjalaismaakuntien yritystuista ja ESR-hankkeiden tuista päätettäisiin jatkossa Jyväskylässä. Keski-Pohjanmaan osalta kyseeseen voisi tulla myös Oulu.
– Tämä on asia, joka kuuluu ensisijaisesti elinkeiinomisteri Jan Vapaavuorelle (kok.), hän tuo sen HALKE-ministerivaliokuntaan. Takana on tietenkin se, että myös Työ- ja elinkeinoministeriön puolella on suuria säästöpaineita. jää nähtäväksi olisiko se hyvä vaihtoehto, tässä on varmaan vielä paljon keskusteltavaa. Uudistuksia pitää tehdä aina niin, että syntyy jotain hyvää ja päästään tavoitteisiin.
Toteutuisiko ruotsinkielisten oikeus palveluihin omalla äidinkielellä Jyväskylästä käsin?
– Jokainen varmaan ymmärtää, että se on vaikeampi toteuttaa Jyväksylästä käsin. Mutta nyt minäkään en tiedä, millä tavalla tämä on aiottu toteuttaa. Tietysti pitäisi muistaa viime hallituskaudelta kun kyse oli Keski-Pohjanmaan suuntautumisesta valtionaluehallintouudistuksessa. Silloin perustuslakivaliokunta linjasi, että pitää valita se vaihtoehto, mikä parhaiten kielelliset oikeudet. Siinä suhteessa tämä esitys kuulostaa oudolta.