Ajatus EU:n rakennerahastotukien myöntämisvaltuuksien keskittämisestä neljään ELY-keskukseen saa Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajan, keskustan kansanedustajan Timo Korhosen näkemään punaista.
- Minun mielestäni tämä on selkeä uhka maakunnille. Kysymys on jatkumosta, jossa pala kerrallaan keskitetään maakunnissa hoidettuja palveluita isompiin yksiköihin. Kaiken päälle palvelut eivät edes parantuisi.
Korhonen laskee, että Kainuussa saatiin luoduksi jo kuopatun hallintokokeilun aikana rakennerahastotukien jaossa oma järjestelmä, joka toimi nopeasti ja joustavasti. Tärkeä tekijä oli se, että jaosta voitiin päättää maakunnan sisällä.
- Keskittäminen veisi päätösvallan pois omista käsistä, ei se ainakaan etu ole. Keskittämisessä tukien jakaminen todennäköisesti pitkittyisi ja vaikeutuisi. Isompi jakoyksikkö edellyttäisi paljon neuvotteluita siitä, miten asiat saadaan toimimaan.
Keskittäminen voisi tietää loppua maakunnalle
Timo Korhonen pelkää, että keskittäminen voisi toteutuessaan johtaa ELY-keskusverkon karsimiseen.
- Esille on jo useamman vuoden ajan putkahdellut suunnitelma karsia verkkoa kovalla kädellä, eli nykyisten viidentoista ELY-keskuksen asemesta jatkossa olisi vain yhdeksän ELY-keskusta. Omaa ELY-keskusta on vaikea puolustaa, jos siltä viedään tehtävät pala palalta isompiin keskuksiin.
Tämä johtaisi Korhosen mukaan vieläkin suuremman uhan alle.
- Kainuussa ELY-keskus on osa laajempaa kuviota, eli maakuntaa. Meidän on tehtävä töitä nyt senkin eteen, että yleensäkin Kainuun maakunta säilyy. Nykyinen hallitusohjelma ei tunnista erikseen sanaa maakunta.
Savon Sanomat kertoi torstaina, että hallituksessa kaavaillaan, että EU:n rakennerahastotukien myöntäminen keskitettäisiin ensi rahoituskaudella Pohjois-Pohjanmaan-, Etelä-Savon-, Keski-Suomen- ja Hämeen ELY-keskuksiin.