A-studion kyselyssä haastateltavia pyydettiin nimeämään puolueen omasta toiminnasta kolme tärkeintä syytä, jotka ovat aiheuttaneet heikon kannatustilanteen. Kysymykseen ei annettu valmiita vastausvaihtoehtoja, vaan vastaajat saivat muotoilla näkemyksensä vapaasti.

Värikkäät vastaukset tuovat luonnollisesti tulosten laskentaan hieman tulkinnanvaraisuutta. SDP:n puoluevaltuuston jäseniä ja piirien puheenjohtajia on yhteensä 72. A-studio tavoitti heistä puhelinhaastatteluilla 66.

Vastauksista nousee esiin kolme pahinta demarien kompastuskiveä. 37 vastaajaa, eli yli puolet puoluevaltuutetuista ja piirijohtajista katsoo, että sosiaalidemokraatit ovat tehneet tai olleet mukana tekemässä huonoja päätöksiä, jotka eivät ole puolueen tavoitteiden mukaisia. Tämä on syönyt kannatusta.

"Veroratkaisuja tehtiin kokoomuksen sanelemana. Työtätekevä kansa tuntuu jääneen hopealle."

"Budjettiriihestä ei viimeksi saatu odotettuja tuloksia. Myönnyttiin kokoomukselle liikaa."

"Talous ja työllisyys ei ole parantunut, ja tähän SDP:n olisi pitänyt ottaa aktiivisempi rooli."

A-studion selvityksessä kysyttiin syitä nimenomaan puolueen omasta toiminnasta, mutta yli puolet vastaajista halusi nimetä syylliseksi hallitusvastuun kantamisen.

"Hallitusvastuu, oli siellä kuka tahansa millä porukalla tahansa ei se helppoa ole."

"Hallitusvastuu, laajapohjainen hallitus ei tee päätöksiä."

Puoluevaltuuston jäsenet syyttävät puoluettaan myös siitä, että sosiaalidemokraattien nyt tai aiemmin tekemistä saavutuksista ei ole osattu kertoa kansalle. Kehnon viestinnän mainitsee lähes puolet haastatelluista.

"Huono markkinointi, on tehty hyviä juttuja mutta niitä ei ole osattu markkinoida ollenkaan."

"Ulostuloja omissa asioissa ei ole ollut riittävästi."

Sote-uudistuksen mainitsee kannatuksen laskemisen syyksi kahdeksan vastaajaa, keväällä tehdyn ministerikierrätyksen seitsemän vastaajaa ja järjestökoneiston huonon toiminnan viisi.

Lisäksi muutama haastateltu syyttää kannatuksen laskemisesta EU-kriisiä, ministerivalintoja, mediaa ja puolueen kokemattomia poliitikkoja.

Hallitusyhteistyön vaikeus tulee esille myös kysyttäessä, minkälainen linja SDP:llä tulisi olla muita hallituskumppaneita kohtaan. 38 vastaajaa 66:sta katsoo, että puolueen tulisi ajaa nykyistä tiukemmin omaa linjaansa.

Viidesosa vastaajista on sitä mieltä, että toiminnan hallituksessa tulisi olla yhteistyöhakuisempaa ja yhtä moni on nykylinjan jatkamisen kannalla.

Kenttäväki haikailee punamultaa

Jos puoluevaltuusto voisi päättää asiasta, palattaisiin Suomessa punamultaan. Haastateltavilta kysyttiin, mitkä kaksi puoluetta olisivat mieluisimmat hallituskumppanit SDP:lle seuraavassa hallituksessa.

Keskustan mainitsee suosikikseen 36 prosenttia ja vasemmistoliiton 33 prosenttia vastaajista. Kokoomus, perussuomalaiset ja vihreät saavat kukin noin kymmenyksen kannatuksen, eli jäävät kauas punamultapuolueista.

Eläkeikään ei haluta koskea

Kyselyssä tiedusteltiin myös, mihin SDP:n tulisi keskittyä politiikassaan juuri nyt. Vaikea taloustilanne korostuu vastauksissa. Työllisyyden parantamisen nostaa ykkösasiaksi 39 haastateltavaa eli yli puolet valtuuston jäsenistä ja piirien puheenjohtajista.

Talouden kuntoon saamista pitää ykköstavoitteena yhdeksän vastaajaa, ja elvytyksen nostaa tärkeimmäksi asiaksi kuusi puoluevaltuutettua tai piirijohtajaa. Kritiikki puolueen politiikkaa kohtaan tulee esille myös tässä kysymyksessä, sillä yhdeksän vastaajaa katsoo, että poliittisen linjan selkiyttäminen olisi tällä hetkellä tärkein asia SDP:lle.

Budjettiriihi lähestyy ja hallituksella on edessään vaikeita talouspoliittisia päätöksiä. Puoluevaltuuston jäseniltä ja piirijohtajilta kysyttiin mieluisinta keinoa valtiontalouden tasapainottamiseen. Vaihtoehtoina olivat menoleikkaukset, veronkorotuksen ja lisävelan ottaminen.

Veronkorotusten tie on hivenen muita suositumpi: siihen turvautuisi neljäsosa vastaajista. Menoleikkauksia suositteli viidesosa vastaajista ja saman verran kannatusta sai lisävelan ottaminen.

Vajaa kolmannes vastaajista katsoo että yksikään näistä ei ole paras vaihtoehto, vaan avuksi tarvitaan välttämättä useampia keinoja. Kentältä ei siis löydy yksiselitteistä vastausta siihen, mitä instrumenttia hallituksen tulisi tulevissa talouspäätöksissään painottaa.

Kuluvalla hallituskaudella on Suomessa puhuttu talouden kestävyysvajeesta ja työurien pidentämisestä. Eläkeiän nostamiseen ei kuitenkaan demarileiristä tule kannatusta. Kolme neljäsosaa vastaajista katsoo, ettei lakisääteistä eläkeikää pidä nostaa. Yksi neljäsosa vastaajista kannattaa korotusta, mutta heistäkin vain runsas neljäsosa toivoo asiasta päätettävän jo kuluvalla vaalikaudella.

Ylen ajankohtaistoimitus toteutti SDP:n puoluevaltuuston jäsenille ja piirien puheenjohtajille osoitetun mielipidekyselyn 30.–31. heinäkuuta. Kysely tehtiin puhelimitse. Tavoitellusta 72 aktiivista kyselyyn vastasi 66.

Jos haluat perehtyä tarkemmin kyselyn tuloksiin, löydät kaikki vastaukset tämän linkin takaa. Voit myös ladata aineiston koneellesi .csv-muodossa tästä. Aineistossa ovat mukana kaikkien monivalintakysymysten vastaukset. Avoimet vastaukset on jätetty aineistosta pois anonymiteetin säilyttämiseksi. Aineistosta on lisäksi poistettu vastaajien taustatiedot. Aineiston lisenssi on CC-BY-SA 3.0. Lähteenä mainittava Yle Uutiset.