Eduskunnan kevätkausi on päättymässä äärimmäisen kireissä tunnelmissa. Suurin syy on hallituksen kuntaremontti, joka ajoi hallituksen ja oppositiopuolueet juhannusviikolla täydelliseen välirikkoon.

Eduskunnan puhemies antaa kevättodistuksessaan muistutuksen hallitukselle.

- Ehkä tämä osoittaa sen, että tämänkin hallituksen olisi kannattanut lähteä liikkeelle parlamentaarisen valmistelun pohjalta, ottaa oppositio mukaan. Se olisi tuonut kompromissien teon, ehkä hetken aikaa olisi mennyt enemmän, mutta olisi tullut kestävämpiä tuloksia.

Puhemies vetoaakin hallitukseen, että virheen voi yhä korjata.

- Vielä vetoaisin sen puolesta, että yritettäisiin löytää yhteistä katsantoa ja kykyä asettua yhteiseen pöytään.

- Että nyt asiat ovat ajautumassa liian juntturaan?

- Kyllähän nämä menee kaikkien kannalta - sekä kansalaisten kannalta että luulenpa myös puolueiden kannalta - liian kovaksi vastakkainasetteluksi, kun kuitenkin on niin, että haasteet ovat yhteisiä ja siellä kunnissa kaikkien päättäjien täytyy kohdata toisensa hallitus - oppositio-asetelman ulkopuolella.

Entinen valtiovarainministeri myös kehottaa hallitusta virittämään talouspolitiikkansa uudelleen pitkittyneen talousahdinkon aikaan.

- Kyllä pitäsi kääntää viritintä enemmän työllisyyttä tukevaan suuntaan. Työttömien määrä on lähtenyt nousuun, kasvu on selvästi siirtynyt, joten kyllä tässä kaivataan täsmätoimia, jotka vaikuttaisivat työllisyyteen tänä ja ensi vuonna, jolloin ilmeisesti tulee olemaaan vielä vaikeata.

Heinäluoma ei halua puhua elvytyksestä, mutta listaa käyttökelpoisiksi täsmätoimiksi esimerkiksi kasvukeskusten asuntorakentamisen ja homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten peruskorjaukset.

Kansalaisaloite yllätti nukahtaneen eduskunnan

Eduskunnan kevät päättyi perustuslakivaliokunnan linjauksiin kuntarakennelaista ja pääministeri Kataisen Himas-tilauksista. Heinäluoman mukaan vuodenvaihteen jälkeen oli taas poikkeuksellisen hiljaista, kun hallitukselta ei tullut lakiesityksiä.

Heinäluoma myöntää, ettei eduskunta ollut ihan terävimmillään historian ensimmäisen kansalaisaloitteen tulon aikoihin maaliskuussa. Pitkään tiedetty aloite yllätti virkakunnan kuin housut kintuissa.

- Kyllä siinä vähän niin kävi. Ei sitä eduskunnassa oltu mietitty etukäteen, että miten tämä kansalaisaloitteen käsittely tapahtuu. Sitä oli vähän mietitty silloin, kun hallituksen lakiesitys tehtiin, mutta ei paljoa. Mutta se varsinainen miettiminen tapahtui niin kuin usein elämässä tapahtuu, sitten kun tilanne tulee kohdalle.

- Ei nyt ehkä voi sanoa, että eduskunnassa olisi nukahdettu, mutta siinä ei katsottu pitkillä valoilla eteen. Mutta lopputulos on mielestäni kestävä eli pelisäännöt on nyt sovittu ja tärkeätä on, että siihen liittyy asiantuntijakuulemiset. Eduskuntatyö kehittyy Suomessa vaiheittain, ei tule suuria vallankumouksia, mutta eteenpäin mennään.

Ei ehdolla eurovaaleissa

Kaikilta vastaantulevilta poliitikoilta kysytään näinä viikkoina, mitkä vaalit ovat tähtäimessä: ensi vuoden eurovaalit, seuraavan vuoden eduskuntavaalit vai vuoden 2018 presidentinvaalit.

- Kyllä puhemies tähtää ensi helmikuun alun puhemiesvaaliin. Pidän selvänä, että eurovaaleissa en ole ehdolla, uskon että täällä kotimaassa tarvitaan omaa osaamistani ja panostani enemmän. Sitten täytyy seuraavaksi pohtia eduskuntavaaliehdokkuutta.

- Presidentinvaalit on juuri pidetty, presidentti valittu ja hän on aloittanut mielestäni hyvin. Seuraaviin presidentinvaaleihin voi kurkistaa 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja arvioida sitten ketkä ovat ehdokkaina.