Vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Yle Uutisten nettisivujen lukijat peräänkuuluttavat maalaisjärkeä säädösvyyhdin keskelle.
Kysyimme vielä kahdelta lainsäätäjältä, turhauttaako pykäläviidakon nuijiminen. Eduskunta käsittelee nelivuotisen vaalikauden aikana tuhatkunta hallituksen esitystä.
Kansanedustaja Lasse Männistön (kok.) mietteitä säädöksien haitallisuudesta
1. Aukioloajat
- Ketä me oikein suojelemme sillä, että [laissa] sanomme, milloin kioskit tai kaupat saavat olla auki?
2. Rahankeräyslaki
- Onko todella niin suuri uhka, jos joku haluaa yleistä yhteiskunnallista tarkoitusta varten kerätä ihmisiltä rahaa? Pitääkö jo ennen keräystä byrokratisoida ja hallinnoida?
3. Painotuotteiden verotus
- Jos ostan sanomalehden iPadiin, sen alv on yli 20 prosenttia, mutta paperilehdelle se on 10 prosenttia. Sama kirjojen osalta. Tällainen sääntely on epätasa-arvoista.
4. Kuntien velvoitteet
- Pian tulee voimaan laki, joka velvoittaa kunnat vuosittain raportoimaan tiettyjä tietoja toimeentulotuen saajista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tarvitaanko tällaiseen raportointiin todella uutta lakia? Eivätkö kunnat antaisi näitä tietoja toiselle viranomaistaholle ilmankin?
Lasse Männistö on huolissaan, että valtava, kansalaisille näkymätön massa lainsäädäntöä ja asetuksia jäykistää yhteiskunnan kykyä reagoida todellisiin ongelmiin.
Kansanedustaja Mikael Jungnerin (sd.) mietteitä säädöksien kyseenalaisuudesta
1. Rahankeräyslaki
- Lakia voisi hyvin muuttaa. Internetin aikana ihmiset tietävät rahan arvon ja lahjoittavat sellaiseen käyttöön, minkä hyväksyvät. Nyt tiukat edellytykset estävät hyvää tarkoittavia joukkorahoittamishankkeita. Toki joku huijarikin saattaa jotain saada.
2. Lex Nokia
- Työnantajan oikeus seurata työntekijän teletietoja. Laista kohkattiin, sitä pidettiin ongelmallisena, mutta se vietiin osaksi lainsäädäntöä. Lakia ei kuitenkaan ole käytetty kuin kai kerran, joten se on tavallaan turha laki.
3. Maahantulolainsäädäntö
- Kahden iäkkään rouvan käännyttämistä ulkomaille oli inhimillisesti katsoen vaikea hyväksyä. Heidän perheensä olivat Suomessa. On kuitenkin vaikea sanoa, että säädös olisi turha. Säädöksissä siitä, ketkä pääsevät maahan ja ketkä eivät, on kuitenkin jokin järki takana.
Mikael Jungner ei usko, että lakien säätäminen varsinaisesti passivoisi kansalaisia, vaikka moni kantaakin huolta liiasta holhoamisesta. Jungnerin mielestä pitkälle menevä säätely rajaa pikemminkin hallinnossa toimivien virkamiesten ja poliitikkojen omaa järjen käyttöä.