Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan Suomen linja eurokriisin hoidossa on tiukentunut nykyisen hallituksen aikana.
Urpilainen sanoo, että Suomi oli kansallisessa keskustelussa askeleen edellä vaatiessaan sijoittajavastuun toteuttamista Kyproksen tukipaketissa. Urpilaisen mukaan sijoittajavastuu on nyt koko Euroopan linja.
- Nyt toteutetaan ensimmäistä kertaa ns. bail-in, joka on kestävä ja markkinaehtoinen ratkaisu. Tällä suojataan veronmaksajia muiden tekemiltä virheiltä, sanoo Urpilainen.
Urpilainen toteaa, että myös Suomen vaatimukset Kyproksen pankkien rahanpesuepäilyijen tutkimisesta, Kyproksen velkakestävyyden varmistamisesta ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukanaolosta ratkaisussa ovat toteutuneet.
Urpilainen piti erittäin merkittävänä myös sitä, että ratkaisussa turvattiin alle sadan tuhannen euron arvoiset talletukset leikkauksilta. Urpilainen totesi myös, että EVM:n käyttäminen ratkaisussa merkitsee, että Kyprosta ei tueta nyt suoraan Suomen budjettivaroista.
Soini: Suomi tukee rahanpesua
Perussuomalaisten puheenvuoron välikysymyskeskustelussa käyttänyt puheenjohtaja Timo Soini moitti Kyproksen tukipakettia moraalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vastuuttomaksi.
- Tukipaketin summa on Kyproksen kansantalouteen verrattuna valtava. Suomalaisin verovaroin tuetaan nyt veroparatiisia, joka ei kerää omia verojaan. Tämän lisäksi pelastamme hyvin kyseenalaisia rahalähteitä ja tuemme siis rahanpesua, sanoi Soini.
Keskusta kritisoi omassa ryhmäpuheenvuorossaan hallitusta muun muassa Suomen vastuiden ja riskien kasvattamisesta euroalueen kriisin hoidossa. Myös keskusta nosti esiin Kyproksen pankkisektoriin liittyvät epäilyt rahanpesusta.
Keskusta esitti hallitukselle oman epäluottamuslause-ehdotuksensa perussuomalaisten ehdotuksen lisäksi. Näin ollen eduskunta äänestää perjantaina ensin kahdesta kilpailevasta ehdotuksesta ja sitten hallituksen luottamuksesta voittanutta epäluottamuslause-ehdotusta vastaan.