Tästä on kyse
Perussuomalaisten joensuulainen kansanedustaja Osmo Kokko haluaa lisätä kotimaista turvetuotantoa.
- Turve on kotimainen uusiutuva energiamuoto, ja sen työllistävä vaikutus on merkittävä. Sen kautta näen, että turvetta, tosin myös puuta kotimaisena energiana, on tuettava.
Nykyinen kiristynyt lupakäytäntö turpeennostossa hiertää kansanedustajaa.
- Turpeesta on pulaa. Tietysti tähän ovat vaikuttaneet myös sateiset kesät, kun korjuutilanteet ovat olleet soilla heikot. Lupamenettely on myös syynä siihen, ettei ole riittävästi saatu raaka-ainetta, voivottelee Kokko.
Kansanedustaja Osmo Kokko ihmettelee, miksi Suomen tarvitsemasta energiatuotannosta 2/3 tuodaan, kun kotimaassa on omiakin energiavaroja.
- Ollaan valmiita kivihiilen tuontiin ja tällä tavalla meidän energiarahojamme siirtyy maan rajojen ulkopuolelle, kummeksuu Kokko.
Ympäristöasiantuntija Heikki Simola on täysin eri mieltä turveasioista kansanedustajan kanssa. Simola työskentelee Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella paleoekologian lehtorina. Paleoekologia tutkii elämän, ekosysteemien ja ilmaston kehitystä osana muuttuvaa maapalloa.
- Turpeen kaivuu on Suomessa aika iso ympäristöongelma. Tähän kotimaiseen energiaan tarjoaisin aivan kirkkaasti ja puhtaasti vain vaihtoehdoksi puuenergiaa - siis haketta eri muodoissaan. Hake, toisin kuin turve, on ympärivuotinen työllistäjä, sanoo Simola.
Kiristyneelle lupakäytännölle moitetta ja kiitosta
Paleoekologian lehtori Heikki Simolan mukaan turpeennosto uhkaa ja tuhoaa arvokasta suoluontoa. Simolan mukaan ilmaston kannalta turve on ollut vuosikaudet planeetan pahiten ilmastoa tuhoava polttoaine, koska sen hiilipäästöt ovat suuremmat kuin öljyllä ja kivihiilellä.
Simola on tyytyväinen siihen, että turpeennostoa koskeva lupakäytäntö on kiristynyt Suomessa, joka on perinteisesti suosinut turvetta energiamuotona.
- Luvitus on kiristynyt aivan viime hetkellä siten, että luonnonarvojakin on otettu huomioon.
Jatkuvana kädenväännön kohteena on, onko turve uusiutuva energiamuoto vai fossiilinen polttoaine. Kansanedustaja Osmo Kokko (ps.) näkee turpeen uusiutuvana energiamuotona.
- Itselläni ei ole kuin tällainen kansakoulu-ruohonjuuritason ymmärrys. En ole tutkija enkä muu. Lähipiirissäni on kuitenkin henkilöitä, joilla on tietoa ja asiantuntemusta. Soita, joilta on nostettu turvetta, pystytään hyödyntämään sen jälkeenkin, ettei tarvitse uusia soita avata, kun sinne laitetaan vesi kiertämään. Sieltä muovautuu vuosikymmenten päästä taas uudelleen turvetta, uskoo Kokko.
- Turvesuon kasvattaminen kestää kylläkin noin 5 000 vuotta, että se on aika pitkä projekti, napauttaa lehtori Heikki Simola.