Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus kokoontui keskiviikkona valtioneuvoston linnassa kertaamaan, mitä tuli päätettyä edellisellä viikolla kehysriihessä Säätytalolla. Yleisvaikutelma jäi sekavaksi, vaikka virkamiehet olivat saaneet numerotkin jo passelisti valmiiksi.
Kaava on ollut sama tämän hallituksen kanssa. Ensin ministerit tulevat torvet törähdellen tärkeästä neuvottelurupeamasta. Tiedotustilaisuudessa paukutellaan henkseleitä ja taputellaan hallituskumppania olalle: tulipa taas tehtyä särmäpäätöksiä! Kuten kaikkien juhlien jälkeen, krapula iskee seuraavana aamuna. Mitä oikeastaan tuli sovittua? Ei kai se noin mennyt!
Näin kävi myös edellisten budjettineuvottelujen jälkeen. Näin on käynyt pienempienkin palavereiden jälkeen. Näin kävi, kun hallitus luuli päässeensä sopuun vanhuslaista. Demareilla ja kokoomuksella oli jälkeenpäin rankasti eri näkemykset, mitä oikeastaan oli sovittu ja lopulta eduskunta tiristi laista loputkin mehut pois.
Tällä kertaa kehysriihen päätökset alkoivat pykiä jo ennen eilistä hallituksen kokousta. RKP:n puheenjohtaja ja puolustusministeri Carl Haglund kiisti, että riihessä olisi sovittu sote-piirien määräksi 20. Katainen oli niin väittänyt ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) pääministeriä komppasi. Sitten tuli ulos oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.), joka kummasteli, että missä muka oli sovittu sote-piirien määräksi 20. Asia on vielä ratkaisematta ja saattaa sellaisena säilyäkin vaalikauden loppuun - ellei peräti tämän vuosituhannen loppuun.
Kehysriihestä ulos tullessaan hallitus ilmoitti, että sopeutustarve olisi sellaiset rapsakat 600 miljoonaa euroa, puolet leikkauksia ja puolet veronkorotuksia. No, keskiviikkona hallitus ilmoitti, että kas vain, sopeutustarve onkin vajaassa viikossa pudonnut 100 miljoonalla eurolla ja onkin nyt 500 miljoonaa. Kuinkas tässä näin kävi?
"Kansantalousosasto tarkensi arvioita", ilmoitti valtiosihteeri Martti Hetemäki tiedotustilaisuudessa. Sillä lailla. Ei muuta kuin kansantalousosaston pojille laskuri käteen vielä muutaman kerran uudestaan ja saadaan sopeutustarve vieläkin alemmaksi. Siitä vaan, pojat, nakit näppäimille ja naputtelemaan ilman minkäänlaisia poliittisia paineita, mutta tiukalla virkavastuulla.
Budjettimatematiikassa prosenttilasku on vielä hauskempaa kuin ynnälasku. Yritysverotuksen dynaamiset vaikutukset ovat hallituksen mukaan 50 prosenttia. Miten niin 50 prosenttia? "Voisivat ne olla 70 prosenttiakin", Hetemäki vastasi tiedotustilaisuudessa.
RKP:n ministereiden lisäksi post-traumaattisen riihisyndrooman näyttää saaneen myös vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Vasemmistojohtajan oireita helpottamaan hallitus liitti keskiviikkona kehyspapereihin lauselman, että osinkoverosuunnitelmia voidaan tarkastella uudestaan syksyllä. Se on hurskas toivomus, mutta helpottaa Arhinmäen poliittisia paineita, kun tuli suostuttua osinkoverotuksen porsaanreikiin. Se oli ymmärrettävää, sillä urheiluministerillä taisi viime viikolla olla kiire Espanjan-koneeseen ja Suomen futismatsiin.
Pekka Ervasti
Kirjoittaja on Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö