Panitko merkille, kuinka maa järisi viikolla? Seismografit kaikkialla maapallolla vahvistivat ilmiön. Ensin arveltiin, että Pohjois-Korea se siellä niiden ydinpommiensa kanssa värkkää. Eikö sitä Kimin poikaa saada millään kuriin!

Mutta ei. Lähemmässä tarkastelussa ilmeni, että kyse olikin Titaanien taistelusta ja värähtelyn keskus paikallistettiin Suomen eduskuntaan.

Ja toden totta, siellähän ne titaanit seisoa jököttivät istuntosalissa kuin trio Erectus lavatansseissa. Ja kun väittely alkoi, mannerlaatat tärisivät.

Peliasu oli kaikilla yhteneväinen, tummahko suomalaisen parlamentaarikon työhaalari kravatilla. Jyrki Kataisen erotti siitä, että söpö silkkiliina pilkotti pääministerin rintataskusta. Perussuomalaisten Timo Soini puolestaan tuli tilanteeseen pikkutakki täysin auki, mutta keskustan Juha Sipilä sen sijaan piti takin tiukasti kiinni. Näin puolueiden erot olivat selkeät heti debatin alkuhetkillä.

Britannian parlamentissa väittelijät kohtaavat kasvotusten ja sinkoavat argumenttinsa päin näköä. Suomen parlamentissa osapuolet sitä vastoin pitävät toisiinsa kohteliasta välimatkaa, karttavat katsekontaktia, pitävät molemmat kätensä näkyvillä ja välttävät äkkinäisiä liikkeitä kuten marjastaja karhun kohdatessan. Katainen sinkosi vuorosanat hallituksen aitiosta hieman yläviistoon vastaväittelijöiden päiden ylitse. Soini argumentoi istuntosalin eturivistä ja Sipilä takaravistä. Soini seisoi selin Sipilään, mikä on perinteinen suomalainen väittelyasetelma – etenkin nakkijonossa pikkutunneilla.

Kun tätä Titaanien taistelu -formaattia vielä jatkojalostetaan eduskunnassa, kannattaa ehkä harkita, josko istuntosalin etuosaan – suunnilleen pikakirjoittajien pöydän paikkeille – tuotaisiin hodarikärryt. Sen edustalla väittelijät voisivat luontevammin ottaa mittaa toisistaan kuten suomalaiset uroot joka viikonloppu kaikkialla Suomessa tekevät. Sanomattakin on selvää, että puukot, puntarit, taitetut indeksit sekä kaikki muutkin astalot on syytä kerätä eduskunnan pääsihteerin toimesta etukäteen lukkojen taakse.

Huimaavan parlamenttiväittelyn dialogi oli rytmitetty niin, että kun Katainen ja Sipilä jauhoivat kunnallisasioita, Soini oli hiljaa ja näytti ikävystyneeltä. Kun Soini ja Katainen jänkkäsivät EU-asioista, Sipilä oli hiljaa ja näytti ikävystyneeltä. Vaitonaisena siinä ympärillä istuvat kaikki muut kansanedustajat näyttivät myös ikävystyneiltä.

Titaanien taistelu velloi näin kolmen värähtelypisteensä ympärillä miltei kokonaisen tunnin. Aika riensi kuin siivillä. Ylen nettisivutkin olivat kaatua, kun kansalaiset riensivät äänestämään, kuka pukareista pärjäsi parhaiten.

Nettiäänestys ei tosin ollut niiden kansanedustajien mieleen, jotka joutuivat seuraamaan sitä tuppisuuna vierestä. Esimerkiksi Outi Mäkelä -niminen kokoomuksen kansanedustaja antoi jossain sosiaalisessa mediassa ymmärtää, että nettiäänestyksellä parlamentin arvovaltaa vedettiin tosi-tv:n tasolle. Huoli on aiheellinen, sillä eduskunnalla ei perinteisesti ole ollut liiemmälti kosketuspintaa todellisuuden kanssa.

Kritiikkiin on syytä paneutua nöyrin mielin myös senkin vuoksi, että sen esittäjä on itse noussut Uudeltamaalta eräänlaisen Idols-äänestyksen tuloksena Arkadianmäelle. Äänestäjien pitäisi ymmärtää, että kansanedustaja ei pääsääntöisesti ole kiinnostunut heidän mielipiteistään vaalien välillä. Tavataan sitten taas vaalien alla Nurmijärven torilla, jooko.

Nettiäänestyksen tulos oli tasainen kuten väittelykin. Voittajaksi selviytyi Juha Sipilä. Keskustajohtajan rempseä kansanmiehen tyyli puri kansaan. Sipilä on herättänyt huomiota ärhäkkänä oppositioterrierinä jo aikaisemmin, mm. silloin kuin hän toivoi, että hallitus saisi kaikessa rauhassa istua vaalikauden loppuun asti.

Kyllä kansa tietää.

Pekka Ervasti
Kirjoittaja on Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö