Hallitus juhli perjantaina hyvää neuvottelutulosta EU-budjetista. Oppositio on kuitenkin parin päivän laskuharjoitusten jälkeen alkanut repiä budjettia kappaleiksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi heti budjetin julkistamisen jälkeen, että se on Suomelle kaikkien aikojen huonoin.
- Nyt tässä pitää tehdä se poliittinen johtopäätös, että hyväksytäänkö tämä Kataisen neuvottelutulos. Perussuomalaiset ei sitä hyväksy. Katainen pitäisi lähettää uudestaan Brysseliin. Nyt on kysymys, että hyväksyykö keskusta, Soini lataa.
Soini perustaa väitteensä siihen, että vaikka EU:n kokonaisbudjetti laski ensi kertaa historiassa, Suomen maksut kasvoivat. Suomen jäsenmaksut eli bruttomaksut EU:lle kasvavat seuraavien seitsemän vuoden aikana puoli miljardia verrattuna kuluneisiin seitsemään vuoteen.
Hallituksen mielestä on selvä, että Suomen osuus kasvaa, koska Suomi on yksi EU:n rikkaimmista valtiosta.
Nettomaksu kasvaa mutta kasvu taittui
Myös nettomaksu kasvaa. Nettomaksu tarkoittaa erotusta, joka jää maksettavaksi, kun verrataan Suomen EU:lle maksamia jäsenmaksuja ja EU:n Suomelle maksamia tukia. Tarkkaa summaa on vaikea arvioida. Se riippuu siitä, kuinka hyvin suomalaiset hakevat ja saavat EU-tukia eri hankkeisiin. Summa on joka tapauksessa satoja miljoonia euroja.
Hallituksen mielestä Suomi sai viime viikon neuvotteluissa katkaistua huonon kehityksen. Edellisinä vuosina Suomen nettomaksuosuus on kasvanut voimakkaasti. Tulevalla kaudella hallitus uskoo sen tasoittuvan nykytasolle.
- Me tulemme maksamaan nettoa noin 105 - 110 euroa per henkilö per vuosi. Viimeiset kaksi vuotta oli kylmää kyytiä, silloin maksettiin noin 123 euroa per henkilö. Nyt me saimme Suomen nettomaksuosuuden taitettua. Mutta nettomaksuosuus kokonaisuudessaan kasvaa, Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo.
Soinin mielestä Suomen nettomaksuosuudelle kävi kurjasti. Perussuomalaiset vertaakin keskiarvoja - kuluvalla vuodella ennakkotietojen mukaan keskiarvo oli 0,24 % bkt:sta ja tulevalla kaudella se on 0,31 %. Kasvua on siis 0,07 %. Hallitus taas katsoo mieluummin viime aikojen kehitystä.
Pekkarinen riehuu rakennetuista, Stubb puolustautuu
Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen arvostelee hallitusta epäonnistumisesta rakennetuissa. Rakennetuissa harvan asutuksen kriteerillä on tulevassa budjetissa vähemmän painoarvoa kuin nyt - eli sillä asukastiheyden perusteella ei jaeta yhtä paljon rahaa kuin nyt.
- Me olemme Euroopan harvimmin asuttu maa. Jos näin ollen harvan asutuksen kriteeri heikkenee, niin tottakai käy niin että Suomi saa vähemmän rahaa. Ja näin tulee tapahtumaan, Mauri Pekkarinen (kesk.) julistaa.
Hallitus myöntää, että rakennetukea menetettiin - arviolta 350 miljoonaa euroa nykyiseen verrattuna. Se raha on pois harvaan asutuilta alueilta, joita on eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Hallitus sai mielestään torjuttua muiden samoille alueille tulevien tukien laskua. Pekkarisen mukaan torjuntavoitto osui vähemmän tärkeisiin tukiin.
Eurooppaministerin mielestä menetettyjä tukia ei pidä surra.
- Suomi on yksi EU:n rikkaimista maista, ja meidän köyhin alue - eli Itä-Suomi - on EU:n 109. köyhin alue. Minun mielestäni se on hyvä juttu, Stubb vertaa.