Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan EU:n budjettisopua seiraavalle seitsemälle vuodelle on haettu Brysselissä huippukokouksen alla järjestetyissä useissa tapaamisissa. Niissä eri maita on yritetty saada sopimaan yhteisestä tahtotilasta.
- Vaikealta vielä näyttää, hän sanoo.
Suomi on valmis korottamaan hieman nettomaksuosuuttaan. Kataisen mukaan kipuraja kulkee kuitenkin siinä, että Suomea pitää kohdella tasavertaisesti Suomen kaltaisten maiden kanssa. Tällaisia maita ovat hänen mukaansa esimerkiksi Tanska, Itävalta, Hollanti ja Britannia.
Nämä maat kuuluvat Kataisen mukaan siihen joukkoon eurooppalaisia maita, joilla menee paremmin kuin monilla muilla. Suomi tekee tilinsä vapaakaupalla ja sisämarkkinoilla, eikä ole EU-rahoituksesta niin riippuvainen kuin köyhemmät maat, hän toteaa.
Pääministeri ei halua ottaa kantaa siihen, kuinka paljon Suomen maksuosuus on nousemassa. Hän korostaa suomalaistenkin haluavan, että meitä kohdellaan kantokykymme mukaan eli samalla tavalla kuin kaikkia muita kaltaisiamme maita.
Neuvotteluissa on hänen mukaansa monta liikkuvaa osaa, ja Suomenkin on kyettävä antamaan periksi. Jos seuraava budjetti on edellistä seitsemän vuoden budjettia pienempi niin silloin on ymmärrettävä, että kovin paljoa lisää ei voi odottaa, Katainen sanoo.
Hän ei halua ottaa kantaa, mistä asioista Suomi on valmis tinkimään, mutta korostaa, että Suomen kannalta tärkeimpiä ovat maaseudun kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen aluetukimahdollisuudet ja kokonaismaksuosuus.
Jäsenmaksun alennusta Suomi vaatii siinä vaiheessa, kun meitä kohdellaan epäreilusti suhteessa muihin vastaavassa asemassa oleviin maihin, Katainen sanoo.