Eduskunta aloittaa tänään valtion ensi vuoden talousarvion päätöskäsittelyn. Hallituksen säästö- ja veronkorotusratkaisuista huolimatta uutta velkaa otetaan ensi vuonna 7,5 miljardia euroa. Talouskasvun hiipuminen pahentaa tilannetta.
Hallitus on tehnyt jo kaksi säästö- ja veronkorotuspakettia ja kolmatta odotetaan ensi keväänä.
Julkisen talouden tasapainottamistavoite karkaa kuitenkin koko ajan edellä. Uutta velkaa otetaan seitsemän kahdeksan miljardia euroa joka vuosi.
Talouskasvusta ei ole apua. Tänä vuonna talouskasvu on jäämässä pakkasen puolelle ja ensi vuoden kasvuennusteita korjaillaan nollan ja yhden prosentin väliin.
Syyskuussa valtiovarainministeriö ennusti tälle ja ensi vuodelle yhden prosentin talouskasvua. Nyt näitä lukuja tarkistetaan alaspäin.
Samalla selviää uusien säästöjen ja veronkorotusten tarve.
- Emme sano mitään miljardimääriä, mutta pidämme tärkeänä että hallitusohjelman tavoite velkasuhteen kääntymisestä laskuun vuonna 2015 toteutuu, sanoo eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.).
Paljonko se miljardeissa tarkoittaa?
- Se riippuu aika paljon kasvuennusteesta, joka tulee nyt joulukuussa ja joka ei ole vielä julkinen, ja todennäköisesti tulee vielä uusi kasvuennuste ennen puolivälin tarkastelua helmikuussa, Sasi toteaa.
Hallitusohjelman mukaisesti lisäsopeutuksesta puolet tulee säästöinä ja puolet veronkorotuksina, vaikka uusia veronkorotuksia pidetään kasvun jarruina.
Eduskunta joutuu hyväksymään talousarvion, jonka verotuloihin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Kulutusveroja korotetaan, mutta kaupan hiipuminen leikkaa verotuottoja.
- Voi sanoa, että täytyy olla huolissaan tulopuolesta siinä suhteessa, että se on tehty hyvin maltillisen kasvuennusteen varaan. Jos Euroopassa, esimerkiksi Italiassa, tapahtuu jotain hyvin dramaattista, niin siinä tilanteessa tietysti kasvuennustekin muuttuu olennaisesti ja se heijastuu välittömästi verotuloihin, Sasi arvioi.
Säästöpäätöksissä Sasi toivoo juustohöylän sijasta harkittua karsimista.
- Alustavasti valtiovarainministerin kanssa käydyssä keskustelussa on lähdetty siitä, että pyritään painottamaan näitä säästöjä. Eli siellä missä tarve valtion menoihin on kaikkein pienin, siellä tehtäisiin säästöt. Mutta jos sopiminen on vaikeaa, silloin joudutaan menemään juustohöyläperiaatteeseen, Sasi kertoo.
Talouskasvun toivotaan auttavan tasapainottamistalkoissa, mutta uutta Nokiaa ei ole vielä löytynyt.