Ensin liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) löysi syyllisen. Vasta myöhemmin hän äkkäsi sen, mihin tämä oli syyllistynyt.
Liikenneviraston pääjohtaja sai kenkää jo ennen kuin ministeri huomasi, että tierahoissa oli 150 miljoonaa klappia. Onneksi oli juuri tullut erotettua Tervala, niin saatiin syyllinen sopivasti samalla hinnalla.
Jokainen palkansaaja tietää, että sinänsähän 150 miljoonaa euroa ei ole hirveän iso summa.
Valtion budjetissakin on hilloa sentään yli 50 miljardia. Sellaisesta rahaläjästä 150 miltsiä katoaa helposti jo valtiovarainministeriön budjettipäällikön taskujen saumoihin. Pitikö tuosta niin hirveä meteli nostaa?
Jos summa jaetaan koko vaalikaudelle, vailinkia tulee vain rapiat 37 miltsiä vuotta kohti. Sillä summalla ei pitkää baanaa tehdä. Pystyykö sillä rakentamaan kunnolla edes kepun piiripäälliköille ilmasiltaa Kanariansaarille?
Eduskuntakin lisää joka joulunalusaika budjettiin sellaiset 40-50 miljoonaa euroa ihan hallituspuolueiden kansanedustajien joululahjarahoihin. Miksei niitä tulevina vuosina voitaisi sanamukaisesti kohdistaa siltarumpuihin?
Täytyy muistaa, että vuodesta 2007 lähtien Suomi on maksanut EU:llekin yli 3 miljardia euroa yli sen, mitä on sieltä takaisin saanut.
Se on 20 kertaa enemmän kuin Kyllösen kassasta puuttuvat tierahat. Jos ei ole, niin olen laskenut väärin.
Ja kyllä budjetista on suurempiakin rahoja kadonnut - ja yhdessä yössä. Kun Jorma Huuhtanen (kesk.) oli Esko Ahon (kesk.) hallituksen sosiaali- ja terveysministeri, hänen politrukkinsa Pekka Perttula (kesk.) hukkasi yhdessä yössä budjettiriihessä kokonaisen miljardin.
Se taisi kyllä olla markkoja, mutta iso raha siihen maailman aikaan. Syyllinenkin selvisi miltei yhtä äkkiä kuin Kyllösen liikenneministeriössä.
Perttula otti miehekkäästi täyden poliittisen vastuun ja tunnusti, että taskulaskinhan se oli rätingit sotkenut ja yhtä helposti miljardi löysi tiensä takaisin STM:n pääluokkaan.
Lopulta kaikille kävi hyvin. Huuhtasesta tuli Kelan pääjohtaja, Perttulasta ensin kepun puoluesihteeri ja sitten oikein tohtori. Taskulaskin taitaa olla edennyt urallaan valtiovarainministeriöstä jo liikenneministeriöön asti.
Oppositio on haistanut, mitä se tällaisissa tilanteissa yleensä haistaa ja iskenyt Kyllösen kimppuun kuin haiparvi. Kyllösen mielestä tämä johtuu siitä, että hänellä on kivesten sijasta munasarjat.
- En usko, että keski-ikäiset miehet saavat (politiikassa) sellaista palautetta ja vastustusta kuin nainen, Kyllönen tilitti A-studiossa.
Ei niin. Kyllösen organisaatiossa keski-ikäinen mies saa potkut.
Rähinä kadonneista tierahoista on saanut keljujakin piirteitä, kunHelsingin Sanomat nimitti pääkirjoituksessaan Kyllöstä irvikissaksi. Jälkeenpäin ajatellen ei siinäkään mitään ihmeellistä tai odottamatonta ollut. Tottakai Hesari haukkui kissaa, kun se on Erkon verikoira.
Kun ihan itse asiat sotki, selvitti ja lopuksi vielä pyysi anteeksi, niin Kyllönen ehkä saa ministeriönsä ja itsensä vakautetuksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön ennuste on huonompi. Siellä Paula Risikon (kok.) ja Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) välit ovat kuin vanhalla avioparilla - läheiset mutta viileät.
Silti suhde elää ja kukoistaa, koska siinä on runsaasti toivoa. Kumpikin toivoo joka aamu, että toinen muuttuisi.
Pekka Ervasti
Kirjoittaja on Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö