Kuntavaalien äänestysprosentti laski Vaasan vaalipiirissä 67,5 prosentista 63,3 prosenttiin. Tämä on kauhavalaisen keskustavaikuttaja Kyösti Virrankosken mielestä huolestuttavaa. Syy on kuitenkin hänen mielessään kirkkaana.

- Nukkuvien puolueessa on yhtä paljon väestöä kuin kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja keskustan äänestäjissä yhteensä. Syynä on kuntauudistuskeskustelu. Ihmiset eivät tiedä, kuka heidän asioistaan päättää seuraavan neljän vuoden aikana. Kuntaliitokset merkitsevät sitä, että osallistumismahdollisuudet heikkenevät. Kuntien valtuustot ovat isoja, paikkoja vähän ja vaikutusmahdollisuudet pienet, lataa Virrankoski.

Virrankoski arvelee, että myös nuorten puuttuminen kuntavaalilistoilta kuvastaa sitä, että nuoret eivät usko pystyvänsä vaikuttamaan asuinkuntansa asioihin.

Keskusta onnistui linjamuutoksessaan

Keskustan vaalityö onnistui Virrankosken mielestä hyvin. Keskusta säilytti asemansa Vaasan vaalipiirissä suurimpana puolueena, mutta ennen kaikkea puolue ei menettänyt enää ääniä, kuten viime eduskuntavaaleissa. Vaikka kuntavaalit ovatkin paikallisvaalit, keulakuvalla on merkitystä. Puheenjohtaja Juha Sipilä saa Virrankoskelta kehuja.

- Keskusta on Sipilän johdolla onnistunut vakauttamaan kannatuksensa viime eduskuntavaalien romahduksen jälkeen. Viime vaaleihin verrattuna siis äänimäärä jopa nousi, kun taas muut isot puolueet menettivät ääniään, laskee Virrankoski.

Virrankosken mukaan keskustan linjamuutos on toiminut.

- Puolue on puhunut pienten kuntien mahdollisuuksista ja korostanut kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien säilyttämistä. Samalla muut puolueet ovat hokeneet lähinnä sitä, mitä kuntaliitoksia pitää seuraavaksi tehdä, sanoo Virrankoski. - Keskustan politiikka on muuttunut siitä, mitä se oli silloin, kun olimme hallituspuolue. Silloin puolue suhtautui nuivasti pieniin kuntiin.

Valtuustoihin syntyy "oman kunnan puolue"

Monessa kunnanvaltuustossa perussuomalaiset nousivat viimein yhdeksi tärkeäksi ryhmäksi, jolla on nyt entistä enemmän valtaa. Virrankoski korostaa, että yhteistyö tulee toimimaan, sillä kukin kuntapäättäjä haluaa oman kuntansa parasta. Usein syntyy niin sanottu oman kunnan puolue eli kaikki ovat yhteisellä asialla.

- Ei minulla ole ennakkoluuloja perussuomalaisia kohtaan. Kun aikoinaan pääsin valtuustoon vuonna 1972, niin silloin karsastettiin SKDL:ää. Se oli kuitenkin ihan turhaa. Siksi on turhaa myös leimata perussuomalaisia. Samalla tavalla hekin pyrkivät ajamaan kotikuntansa parasta, kuten kaikki muutkin puolueet, sanoo Virrankoski.