Neljän suurimman kuntapuolueen edustajat ruotivat vaalitulosta maanantaina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa. Kiistaa syntyi esimerkiksi siitä, kertooko tulos kansalaisten luottamuksesta hallituksen linjaan.
Kokoomuksen kansanedustajan Tapani Mäkisen ja demarien valtuutetun Pilvi Torstin mielestä tulos on vahva mandaatti hallituspuolueiden linjalle. Keskustan valtuutettu Risto Volanen ja perussuomalaisten työmies Matti Putkonen taas ovat täysin eri linjoilla.
- Hallitus sai ehdottomasti mandaatin jatkaa työtään kuntauudistuksessa. Nämä jäivät kyllä välivaaleiksi, mitään sentyyppisiä tuloksia näistä on vaikeaa lukea ulos, Torsti sanoi.
- Ei kannata pettää itseään. Hallituksen linja sai köniinsä näissä vaaleissa, ja sen toimintakyky tulee heikkenemään, Putkonen jatkoi.
Vastuunkannon aika
Perussuomalaisten vaalitulos lihoi edellisistä kuntavaaleista seitsemän prosenttia. Tulos oli puolueelle kuitenkin hienoinen pettymys, koska mielipidemittaukset povasivat muutaman prosenttiyksikön suurempaa voittoa.
- Puolitoista kuukautta ennen vaaleja pystyi laskemaan, että käymme suurta kisaa kokoomuksen ja demarien kanssa. Meillä meni kuitenkin maitohapot jalkoihin, ja sitä on syytä selkeästi ja avoimesti analysoida puolueen sisällä, Putkonen totesi.
Mäkisen mukaan nyt halutaan tietää, millaista perussuomalaisten kuntapolitiikka on. Hän korosti, että nyt puolue joutuu ottamaan myös vastuuta, koska valtuustoissa ei ole oppositio-hallitus -asetelmaa. Putkonen piti Mäkisen vastuupuheita ”käsittämättömänä”.
- Halusimme ottaa vastuuta hallituksessa. Tarjosimme kokoomukselle, demareille ja kepulle sitä vaihtoehtoa, että euron tukipiikki laitetaan kiinni. Niissä kunnissa, joissa meillä on jo isot valtuustoryhmät, niissä on otettu vastuuta siinä missä muutkin, Putkonen sanoi.
- Hallituksen linja sai kannatuksen, ja perussuomalaisten nousu pitää ottaa viestinä vastaan. Myös perussuomalaisten pitää olla entistä yhteistyökykyisempiä, Mäkinen korosti.
Huolestuttava äänestysinto
Äänestysprosentti jäi edellisiä kuntavaaleja alhaisemmaksi, 58,2 prosenttiin. Torsti toivoo, että vaalien jälkianalyysissa pohditaan syitä alhaiseen äänestysintoon. Hänen mielestään kansalaiset ovat kyllästyneet ehdokkaiden retoriseen ja ylätasolla pysyttelevään puheeseen.
- Yksi syy jättää äänestämättä on se, että ihmiset ovat asioihin suhteellisen tyytyväisiä, Torsti sanoi.
- Alhainen äänestysprosentti on kaikilla puolueille surullinen uutinen. Suurissa kaupungeissa kaupungistuminen on sitä, että identiteettiä ei löydetä, Mäkinen sanoi.
Volasen mielestä selvin selitys on se, etteivät ihmiset tienneet, ketä äänestäisivät.
- Ei tiedetty, mikä kunta- tai sote-uudistus on. Kun ne konkretisoituvat lisää, niin näissä vaaleissa nähdyt suuntaukset tulevat varmasti vahvistumaan.