Kunnallisvaalien ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamien vastausten mukaan Perussuomalaiset ei ole vaihtoehto muille kuntapuolueille. Kyllä-ei -linjalle pelkistettynä Perussuomalaiset linjaa lähes kaiken samalla tavoin kuin Jyväskylän nykyisen valtuuston muutkin puolueet tekisivät.
Kaikki puolueet vastustavat muun muassa terveyspalvelujen keskittämistä Jyväskylän keskustaan. Vain muutama hajaehdokas kannattaa keskittämistä vaalikonevastauksissaan.
Lähikirjastojen säilyttämistä kannatetaan laajasti. Konserttisalin rakentamista sekä terveyskeskusmaksujen korotusta vastustetaan yhtä laajasti. Hyvätuloisten maksuja kunnallisista palveluista sen sijaan ollaan keskimäärin valmiita korottamaan.
Ylen vaalikoneeseen vastasi 372 Jyväskylän 546 ehdokkaasta.
Pakolaiset jakavat
Suurin ero Perussuomalaisten ja muiden välillä on suhtautumisessa pakolaisiin. Muista Jyväskylän valtuusopuolueista olevista vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 46 prosenttia on sitä mieltä, että Jyväskylään pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia ja 42 prosenttia sitä mieltä, että pakolaiskiintiötä ei pitäisi kasvattaa nykyisestä.
Perussuomalaista vaalikoneeseen vastanneista taas liki kaikki ovat sitä mieltä, ettei Jyväskylän pakolaiskiintiötä pitäisi kasvattaa. Linjasta poikkesi ainoastaan yksi Perussuomalaisten ehdokas, joka oli valinnut vaihtoehdon "en osaa sanoa".
Jyväskylän pakolaiskiintiö on tällä hetkellä 50 vuodessa.
Sama jako näkyy kysymyksessä pakolaisten ottamisesta ylipäätään. Muitten puolueitten Ylen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että Jyväskylän tulee jatkossakin vastaanottaa pakolaisia, Perussuomalaisista selvästi yli puolet vastustaa.
Vaalikoneen noin 35 kysymyksestä Perussuomalaiset on muitten valtuustopuolueitten kanssa eri linjalla neljässä. Kahden pakolaiskysymyksen lisäksi Perussuomalaiset palauttaisi lukiokoulutuksen liikelaitokselta takaisin kaupungille eikä erittäin niukalla enemmistöllä sallisi kaupungin työntekijöille kaupunginhallituksen jäsenyyttä.
Demarit ja kokoomus enemmän eri linjoilla
Jyväskylän kuluvan vaalikauden suurimmat valtuustoryhmät ovat SDP (21) ja Kokoomus (16). Ylen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista myös näistä puolueista enemmistö on sillä kannalla, ettei Jyväskylän pakolaiskiintiötä tulisi kasvattaa nykyisestä. Sen sijaan pakolaisten vastaanottamisesta molempien puolueiden enemmistö pitää hyvänä.
Siinä missä Perussuomalaisten ehdokkaat ovat muitten valtuustopuolueitten ehdokkaitten kanssa eri linjoilla neljässä vaalikoneen noin 35 kysymyksestä, ovat SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkaat eri linjoilla seitsemässä kohdassa.
Kokoomuksen ehdokkaat muun muassa pitävät yksityistämistä palveluja tehostavana ja kustannuksia säästävänä ratkaisuna, SDP:n ehdokkaat näkevät asian päinvastoin. Kokoomuksen ehdokkaat rajoittaisivat oikeutta yksityiseen päivähoitoon jos toinen vanhemmista on kotona, SDP:n ehdokkaat eivät. Kokoomuksen ehdokkaat myös näkevät, että kuntaliitosten viiden vuoden irtisanomissuoja työntekijöille on liian pitkä, kun se SDP:n ehdokkaiden mielestä ei ole.
Enemmän puolue- kuin henkilövaali
Suomen vaalijärjestelmä kunnallis- eduskunta- ja eurovaaleissa on kaksinapainen, sillä samalla äänestyslipulla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta.
Vaali on suhteellinen, eli ensin lasketaan yhteen puolueen saama äänimäärä ja sen jälkeen asetetaan puolueen ehdokkaat järjestykseen henkilökohtaisten äänimääriensä perusteella. Puolueensa eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen puolueen koko äänimäärän, seuraava puolet, kolmas kolmanneksen ja niin edelleen.