Kuntapalvelujen keskittämisen kyseenalaistaa Åbo Akademin tohtorikoulutettava Jussi Westinen Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksesssaan.

Westisen mukaan kuntauudistuksessa kriisikuntien asukkaat pelastetaan huonoilta palveluilta ja kermankuorijakuntien asukkailta leikataan pois liian hyvät palvelut.

- Lopputulos voi olla yhtä huonot palvelut kaikille eläkepommista ja kroonisesta budjettivajeesta kärsivässä Suomessa. Kansalaisten halua tasapäistämiseen ei ole liiemmin kyselty, Westinen toteaa.

Kirjoittajan mukaan tutkimukset viittaavatkin siihen, että nykyinen ydintotuus ja visio Suomesta johtavat maatamme aivan eri suuntaan kuin merkittävä osa kansasta toivoo.

- Onko tulevaisuuden Suomi pakkautunut maakunnallisiin keskuksiin, tehokkaisiin joukkoliikennevälineisiin, isoihin kouluihin, suuriin konttoreihin ja massiivisiin vanhainkoteihin? Jääkö haja-asutusalueille lähinnä viljelijöitä, matkailuyrittäjiä ja luontoarvoa?, pohtii Jussi Westinen.

Kuka keksisi työttömän työn?

Ratkaisua työttömyyden kasvuun yrittää etsiä Ilta-Sanomat pääkirjoituksessaan.

- Työllisyyden paraneminen vaatii talouskasvua, mutta sitä ei synny ilman työtä, lehti toteaa.

Ilta-Sanomien mukaan taantuman painamien työnantajien näkökulmasta tilanne on vaikea, sillä työntekijän pitäisi tuoda taloon enemmän kuin hän sieltä palkkanaan vie.

- Henkilöstön raju karsiminen parantaa yrityksessä tehtävän työn tuottavuutta, mutta saako yltiöpäinen irtisanoja mistään osaavaa väkeä, kun sitä tilanteen parannuttua taas tarvitaan?

- Jokainen ympärilleen katsova näkee, että tekemätöntä työtä on paljon. Jos joku valopää keksii työttömän työn, hallitus ehkä ojentaa keksijälle palkinnottoman palkinnon, Ilta-Sanomat kirjoittaa.

Ruotsi ravaa karkuun

Lapin Kansa pohtii Suomen ja Ruotsin talouskehityksen eroja.

- Samaan aikaan kun ruotsalaiset painavat kaasujalkaa, suomalaiset puskevat jarrua, lehti kirjoittaa pääkirjoituksessaan.

Lapin Kansa löytää perimmäisen syyn Ruotsin menestykseen maiden erilaisesta talouspolitiikasta.

- Kokoomuslaisen Fredrik Reinfeldtin porvarihallitus on pystynyt elvyttämään taloutta aivan toisin kuin Suomen hallitus. Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitus on siinä määrin monimielinen, ettei se pysty samanlaiseen jämäkkään päätöksentekoon, lehti arvioi.

- Jos Kataisella olisikin samanlaisia mielihaluja kuin ruotsalaiskollegallaan panostaa taloudelliseen toimeliaisuuteen, hallituksen toinen mahtipuolue, SDP osaa kyllä painaa jarrua.

Perussuomalaiset vetoavat nuoriin

Sanomalehti Kaleva arvioi pääkirjoituksessaan perussuomalaisten menestystä mielipidemittauksissa.

Lehden mukaan vaikka perussuomalaiset ovat eduskuntavaalien jälkeen kunnostautuneet enemmän muilla kuin poliittisilla ansioillaan, tällä ei ilmeisesti ole ollut suurta vaikutusta nuorten kiinnostukseen perussuomalaisia kohtaan.

- Ilmeisesti osaa nuorista jaksaa viehättää puheenjohtaja Timo Soinin tapa puhua suoraan, värikkäitä ilmaisuja käyttäen ja monimutkaiset asiat yksinkertaistaen, lehti arvelee.

Kalevan mukaan Soinin rinnalla muiden puolueiden johtohenkilöiden puhetyyli kuulostaa etäiseltä poliittiselta liturgialta, joka on omiaan enemmän työntämään luotaan kuin vetämään puoleensa.

- Jos perussuomalaisten julkisuuskuva olisi asiallisen, mutta värittömän eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pirkko Ruohonen-Lernerin varassa, puoluetta olisi vaikea erottaa toisista puolueista, lehti arvioi.

Keskisuomalainen etsii puolestaan syitä perussuomalaisten kannatukseen puolueen EU-kriittisyydestä.

Lehden mukaan viime vuonna Suomen nettomaksuosuus Euroopan unionille kohosi yli 651 miljoonaan euroon. Lehti laskee sen tekevän 123 euroa jokaista suomalaista kohti.

Suomi on ollut Keskisuomalaisen mukaan EU:n nettosaaja ainoastaan vuosina 1996, 1997 ja 2000.

Lehti kuitenkin pitää korrektina muistuttaa valtiovarainministeriömme tavoin, että EU-jäsenyydestä koituvat hyödyt Suomelle ovat nettoasemaa laajempia muun muassa sisämarkkinoiden ja liikkuvuuden ansiosta.

- Kuntalaisten arjessa tämä ei näy, Keskisuomalainen toteaa.